ELI SIIS MITÄ?

Bb · Viesti Kirjoittaja Bb » Pe Helmi 13, 2009 22:46

Lähettäjä: iippo Lähetetty: 7.11.2005 17:18

Tälläisillä immunoblottauksen tulkintaohjeilla minua hoidetaan:
25 kD - OspC (Outer surface protein C) is highly specific for B. burgdorferi. There will often be IgM antibodies observed, not so often IgM antibodies. Because of that it is a very good marker of the acute phase. Hmm? Pitäisköhän toinen olla IgG?

Lausunto helmikuussa tehdystä meni näin:
Helmikuussa tehdyssä immunoblot-testissä löytyi näytteestäsi vähän IgG-vasta-aineita koko borreliaa ja flagellaa kohtaan,siis epäspesifejä bandeja.
Erittäin heikkoja IgM-vasta-aineita löytyi koko borreliaa ja OSP C-proteiinia kohtaan.Näillä on merkitystä vain akuutissa tilanteessa runsaana löydöksenä.

Lokakuussa olivat tehneetkin suoraan immunoblottauksena ja tulos on samansuuntainen, eli koko bakteeria, flagellaa ja osp-c:tä kohtaan löytyi vasta-aineita. Likvorista 2 valkosolua eikä sitten muuta.

Tälläiset kommentit tuli testistä kemistiltä kun infektiolääkäri oli sitä kysynyt:Käyttämämme testi on nimeltään Dotblot,jossa on vähemmän proteiineja kuin Westernblotissa.Meillä syntyvät bandit; 1.koko borrelia,ei kovin spesifinen. 2.high weight molecular protein (HMW),rekombinaatioproteiini,vastaa 93 kD proteiinia.Spesifinen myöhäisvaiheessa,varsinkin IgG.3.flagella-proteiini (41 kD), epäspesifi. 4.p39 -proteiini (39 kD),erittäin spesifi.5. OSP C-proteiini (21 kD).Akuutin vaiheen hyvä markkeri,varsinkin IgM.

Kysyin infektiolääkäriltä onko hänellä hyviä ideoita jatkon suhteen. Saa nähdä mitä vastaa. Odottelen mielenkiinnolla.
_____________________________________________________________

Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 8.11.2005 11:08

Elimistösi muodostaa vasta-aineita borrelia bakteeria kohtaan. Eli olet ainakin joskus saanut bakteereita elimistöösi. Sitä onko sinulla vielä aktiivinen borrelioosi, ei vasta-ainetutkimus kykene kertomaan. Asialla ei liioin ole suurtakaan merkitystä sillä borrelioosin diagnoosi on edelleenkin kliininen.
_____________________________________________________________

Lähettäjä: iippo Lähetetty: 8.11.2005 21:55
Lähinnä ihmettelin lausetta "There will often be IgM antibodies observed, not so often IgM antibodies". Tuollaisenaanhan lause on järjetön. Toisen IgM:stä pitäisi kai olla IgG.

Burrascanon paperissa on myöhäisvaiheen diagnosoinnista sanottu western blotista: "Order IgM and IgG western blots - but be aware that in late disease there may be repeatedly peaking IgM's and therefore a reactive IgM may not differentiate early from late disease, but it does suggest an active infection." Muistaakseni Horowitzin DVD:lläkin tuotiin esiin että IgM voi olla koholla missä vaiheessa tautia tahansa.

Nämä ovat vain tälläisiä huomioita "valmentautuessani" kohtaamaan lääkärin taas piakkoin, hänen diagnoosi kun tunnetusti perustuu kolmeen tuolin jalkaan: oireet - punkin purema - positiivinen verikoelöydös.
_____________________________________________________________

Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 8.11.2005 22:35

Tässä on lainauksia Oksin väitöskirjasta:

-Toisinaan IGG-luokan vasta-aineet eivät lisäänny lainkaan, tällöin taudin myöhäisvaiheessakin voidaan todeta vain IGM-luokan vasta-aineita.

-Korkealla pysyvä IGG- tai IGM-vasta-ainetaso viittaa pitkittyneeseen infektioon.

-Borrelioiden levittyä verenkiertoon on ehkä 70-90 % ja kroonisessa vaiheessa jopa 90 % potilaista seropositiivisia. Myöhäisvaiheen borrelioosi voi siis poikkeuksellisesti olla täysin seropositiivinen.

Tämä on siis todettu Suomessakin jo viime vuosisadalla, mutta hoitokäytännössä ja diagnosoinnissa, sitä ei kuitenkaan noteerata, miksiköhän?

Itselläni IGM on vaihdellut 4 000 - 18 000 välillä viimeisen 5 vuoden aikana, raja-arvohan on alle 2 500. Viimeksi oli 5 800, silti intetään edelleen onko kyseessä (krooninen) borrelioosi, vaikka muitakin borreliaan viittaavia "löydöksiä" on. Uusi oire on, että jalassa, missä purema oli, aina oireiden pahentuessa, ihottuma/ihomuutos pahenee ja suurenee, lääketieteellisesti sillä kuulemma ei ole mitään tekemistä pureman ja borrelian kanssa.

IGM on aina laskenut AB-hoitojen jälkeen, mutta kohonnut sen jälkeen, esim. 18 000 ennen ensimmäistä IV-hoitoa, sen jälkeen 7 000 ja 3 kk doksisykliinin jälkeen 4000. Puolivuotta tämän jälkeen oireet paheni ja IGM oli noussut 9 500. Suurin piirtein sama toistui toisen IV-hoidon jälkeen. Tyhmempikin (lääkäri) osaisi tästä vetää johtopäätöksen, että AB-hoito auttaa, koska IGM laskee ja oireet vähenee, ilmeisesti kohdallani vain hoidot ovat olleet liian lyhyitä.
_____________________________________________________________

Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 9.11.2005 12:40

Todennäköisesti vastauksessa on kirjoitusvirhe ja jälkimmäinen IgM tarkoittaa IgG:tä. Kohonnutta IgM vastetta tavataan toistuvasti kroonisissa tapauksissa. Se voi tosin ristiinreagoida mm sytomegaloviruksen kanssa - tosin sitäkin useat borrelioosia sairastavat kantavat elimistössään.

Muutama artikkeli asiasta:

........... http://www.biomedcentral.com/1523-3820/3/261 The IgM responses to highly specific proteins of B. burgdorferi, such as 23 kd (OspC), 31 kd (OspA), 34 kd (OspB), 35 kd, 37 kd, 39 kd, and 83/93 kd, and the most commonly seen response to the 41-kd flagellar protein, indicate infection by B. burgdorferi and are frequently signs of disease activity. The IgM reactivity is not unique to chronic Lyme disease; there are examples of other infections that retain IgM reactivity concurrent with active disease (eg, hepatitis B) or express reactivation of disease (eg, toxoplasmosis, cytomegalovirus). With successful treatment, the IgM responses in chronic Lyme disease dissipate, sometimes with seroconversion to IgG reactivity [3]. The mechanisms underlying the persistent IgM reactivity and limited IgG reactivity need to be determined but may involve a failure to switch from IgM to IgG responses.

..........

http://www.igenex.com/lymeopt1.htm IgM Western Blot

This test is a very sensitive indicator of exposure to B. burgdorferi. It may be positive as early as one week after a tick bite, and will usually remain positive for six to eight weeks after initial exposure. A positive IgM result with clinical history can indicate early Lyme disease, or even persistent infection in otherwise serologically negative individuals.