Lähettäjä: Rieban2 Lähetetty: 24.1.2006 15:35
Terveisiä Belgiasta!
Vointi on pitkään ollut suhteellisen hyvä. Väsymystä kyllä jatkuvasti, mutta yritän mennä jo yhdeksän maissa nukkumaan. Löysin hyvän lääkärin, joka halusi perehtyä Lymeen ja on valmis hoitamaan tarvittaessa. Testinihän eivät ole olleet positiivisia, joten niin kauan kuin oireet ovat suht. vähäisiä, ajattelin lykätä mahdollista antibioottikuuria, kun sekään ei ole välttämättä ongelmaton.
Sain eilen viimeiset tulokset - siis kolmannen kerran tehtiin vain pelkkä Elisa-testi (eivät suostu tekemään sitä WesternBlotia ellei Elisa ole positiivinen). Miten te tulkitsisitte tulokset (sama koe kahdesta eri laboratoriosta):
eka labra:
borrelia burgdorferi IgM - négatif
borrelia burgdorferi IgG - négatif U/ml <8
"asteikko": négatif: <5, douteux (=epäilyttävä) 5-10, positif: >10
toinen labra:
borrelia IgG: 15 UR/ml
normes: < 16: négatif
Minun järjelläni tulokseni ei ole erityisen negatiivinen (toinen siis 8 ja toinen 15)... Minun tapauksessanihan rengasihottuma oli vuonna 1991, joten kyse on joka tapauksessa vanhasta asiasta. Vasta lapsen syntymän jälkeen olen ollut tosi kipeänä, mutta nyt siis mennyt taas paremmin.
Toinen kysymys: jos teettää Melisa-testin, kannattaa varmaan kuitenkin tehdä myös Western Blot? Voin teettää testit Saksassa, mutta vielä en ole viitsinyt sinne lähteä.
TILANNEKATSAUS
Valvojat: Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Bb
Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 25.1.2006 9:36
Borrelioositestien viitearvomerkinnät vaihtelevat jopa saman maan sisällä riippuen laboratorioiden omista merkintätavoista. Antamiesi viitearvojen perusteella näyttää siltä, että IgG arvosi ovat olleet toisessa heikosti positiivinen ja toisessa vain juuri ja juuri alle viitearvon. Maailmalla potilasjärjestöjen edustajien mielestä pienikin vast-aineiden ilmestyminen, tarkoittaa joskus saatua borreliatartuntaa ja mikäli henkilö on oireinen, jotain pitäisi tehdä. Lääkärit eivät asiasta juuri välitä - toisaalta eivät he välitä vahvoistakaan positiivisista reaktioista silloin, kun ne ovat toistuvasti positiivisia. Tällöin selityksenä on, että vasta-aineet ovat "jääneet roikkumaan" eikä niistä tarvitse välittää.
Vasta-ainetestit ovat erittäin huono ja epäluotettava testimenetelmä kertomaan mitään mahdollisesta borreliatartunnasta, bakteerien määrästä elimistössä, hoidon vaikuttavuudesta yms. Testi pitäisi nykyherkkyydellään "heittää epäonnistuneiden testien romukopppaan" - parempi olis hoitaa potilaita anamneesin ja oireiden perusteella eikä teettää turhia, kalliita testejä.
Olet kuitenkin oikeassa antibioottihoidoistakin - kukaan ei pysty varmuudella sanomaan onko niistä kroonisessa borrelioosissa enää apua, mitä antibiootteja tulisi käyttää, mitä kombinaatioita, miten pitkiä hoitojaksoja jne. Tästä syystä useat kroonista borrelioosia sairastavat, ovat alkaneet hoitaa itseään erilaisilla vaihtoehtoisilla menetelmillä ja pyrkivät antamaan elimistölle itselleen mahdollisuuden palauttaa tasapaino.
Mikrobit, myös borreliabakteerit, ovat eläneet maapallolla miljoonien jopa miljardien vuosien ajan selviytyen ääriolosuhteissakin. On ehkä liian optimistista ajatella, että joillakin pillereillä saataisiin palautettua tasapaino elimistöön, jossa vallitsee useiden mikrobien epätasapaino. Näin ei näytä tapahtuvan useimpien kroonisten sairauksien kohdalla.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että pillereillä kyetään useimmiten vain lisäämään elimistön myrkkykuormaa ja piilottamaan parhaimmillaankin vain taudin oireita. Harva pilleri, jos yksikään, kykenee vaikuttamaan itse taudin syyhyn - puhumattakaan palauttamaan elimistöön tasapainotilannetta.
Borrelioositestien viitearvomerkinnät vaihtelevat jopa saman maan sisällä riippuen laboratorioiden omista merkintätavoista. Antamiesi viitearvojen perusteella näyttää siltä, että IgG arvosi ovat olleet toisessa heikosti positiivinen ja toisessa vain juuri ja juuri alle viitearvon. Maailmalla potilasjärjestöjen edustajien mielestä pienikin vast-aineiden ilmestyminen, tarkoittaa joskus saatua borreliatartuntaa ja mikäli henkilö on oireinen, jotain pitäisi tehdä. Lääkärit eivät asiasta juuri välitä - toisaalta eivät he välitä vahvoistakaan positiivisista reaktioista silloin, kun ne ovat toistuvasti positiivisia. Tällöin selityksenä on, että vasta-aineet ovat "jääneet roikkumaan" eikä niistä tarvitse välittää.
Vasta-ainetestit ovat erittäin huono ja epäluotettava testimenetelmä kertomaan mitään mahdollisesta borreliatartunnasta, bakteerien määrästä elimistössä, hoidon vaikuttavuudesta yms. Testi pitäisi nykyherkkyydellään "heittää epäonnistuneiden testien romukopppaan" - parempi olis hoitaa potilaita anamneesin ja oireiden perusteella eikä teettää turhia, kalliita testejä.
Olet kuitenkin oikeassa antibioottihoidoistakin - kukaan ei pysty varmuudella sanomaan onko niistä kroonisessa borrelioosissa enää apua, mitä antibiootteja tulisi käyttää, mitä kombinaatioita, miten pitkiä hoitojaksoja jne. Tästä syystä useat kroonista borrelioosia sairastavat, ovat alkaneet hoitaa itseään erilaisilla vaihtoehtoisilla menetelmillä ja pyrkivät antamaan elimistölle itselleen mahdollisuuden palauttaa tasapaino.
Mikrobit, myös borreliabakteerit, ovat eläneet maapallolla miljoonien jopa miljardien vuosien ajan selviytyen ääriolosuhteissakin. On ehkä liian optimistista ajatella, että joillakin pillereillä saataisiin palautettua tasapaino elimistöön, jossa vallitsee useiden mikrobien epätasapaino. Näin ei näytä tapahtuvan useimpien kroonisten sairauksien kohdalla.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että pillereillä kyetään useimmiten vain lisäämään elimistön myrkkykuormaa ja piilottamaan parhaimmillaankin vain taudin oireita. Harva pilleri, jos yksikään, kykenee vaikuttamaan itse taudin syyhyn - puhumattakaan palauttamaan elimistöön tasapainotilannetta.