Tervehdys!
Mulla on ollut oireena pari kuukautta: huimaus, kävelyvaikeudet, tasapainohäiriöt, paineen tunne päässä, näön samentuminen, näkökentässä liikkuvat täplät, lihasten puutuminen jne.
Kaikenlaista on tutkittu, pään magneettikuvaukseen on lähete vetämässä. Silmälääkäri otti puheeksi borrelioosin mahdollisuuden. Oireet sopisivat hyvin. Otatin verikokeen, jonka tulos oli tuo otsikossa mainittu <9.
Kysynkin, että onko kokemusta vastaavasta? Kannattaako verikoetta uusia? Voidaanko verikokeita tehdä erilaisia? Onko muita tutkimuksia, joilla borrelioosi voidaan todeta / poissulkea? Tuntuu olevan aika viheliäinen kumppani.
Borrelia va (Lyme va) <9
Valvojat: Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Bb
Moikka! Vastaan sulle äkkiseltään jos vaikka viisaammat on lomalla eikä heti kerkiä. Borrelioosia ei voi sulkea pois silläkään perusteella että sulla ei näy testeissä yhtään mitään. Sen diagnoosin pitäisi olla kliininen koska useista tekijöistä johtuen vasta-aineet (mihin nämä testit kai yleensä perustuvat) eivät välttämättä nouse. Silmälääkärisi kuulostaa tavallista valistuneemmalta.
Diagnoosia helpottaa jos olet havainnut punkinpureman (ihan sama kauanko on ollut kiinni; ihmiset yleensä ottavat punkin pois siinä vaiheessa kun huomaavat sen), mahdollinen ihomuutos (ei tartte olla rengasmainen eikä tartte olla mitään ihomuutostakaan) ja ennen kaikkea se että onnistuu pääsemään valistuneen lääkärin vastaanotolle.
Kerro vähän lisää: oletko saanut antibiootteja, koska sun oireet on alkaneet yms. Antibiooteista utelen sen tähden että jos heti kättelyssä saa kunnon antibioottikuurin on ennuste parempi kuin ilman sitä.
Diagnoosia helpottaa jos olet havainnut punkinpureman (ihan sama kauanko on ollut kiinni; ihmiset yleensä ottavat punkin pois siinä vaiheessa kun huomaavat sen), mahdollinen ihomuutos (ei tartte olla rengasmainen eikä tartte olla mitään ihomuutostakaan) ja ennen kaikkea se että onnistuu pääsemään valistuneen lääkärin vastaanotolle.
Kerro vähän lisää: oletko saanut antibiootteja, koska sun oireet on alkaneet yms. Antibiooteista utelen sen tähden että jos heti kättelyssä saa kunnon antibioottikuurin on ennuste parempi kuin ilman sitä.
-
lare.61
-
natanen
Oireista ym.
Hei! Kiitokset teille!
Siinäpä se vitsi onkin, kun en ole mitään punkin puremaa huomannut. Jotain iho-oiretta on joskus ollut, mutta en ole osannut borrelioosia ajatellakaan ennen sitä silmälääkärin kommenttia. Borrelioosi voi kai piileskellä elimistössä pitkäänkin, ennen kuin rupeaa oirehtimaan.
Mulla oireilu alkoi toukokuun alkupuolella. Ensin tuli jotain epätasapainoa, esim. äkkiä kumarasta ylös noustessa tuntui, ettei pää ehdi mukaan vaan huojuttaa. Toukokuun puolivälissä töissä tuli yks kaks sellainen tunne, että kaadun suorilta jaloilta lattialle. En kaatunut, kun sain jostakin kiinni. Sen jälkeen näitä tilanteita on tullut silloin tällöin.
Kävelyvaikeus, huimaus ja näköongelmat on ne, jotka hankaloittavat elämää eniten. Kaikkein hankalinta on kävellä asfalttipihoilla tai kaupan käytävillä, joissa on avaralla paikalla tasaista pintaa, eikä mitään mistä saisi otettua tukea. Tuntuu, ettei kerta kaikkiaan pääse mihinkään ja kävely on sellaista pienin askelin töpöttämistä.
Mitään lääkitystä mulla ei ole tähän ollut, kun asia on niin vasta tullut edes mieleen. Se yksi verikoe on otettu, tulos oli se <9.
Mulla on huomenna käynti sairaalassa, otan siellä puheeksi myös tämän asian. Joku ratkaisu tähän olisi saatava. Kaikkein uuvuttavinta on tämä, kun ei ole kunnossa, mutta ei myöskään löydy mitään vikaa. Neurologi kommentoi vaivan olevan vain psyykkinen, mutten oikein usko siihenkään. Ennen näiden oireiden alkua asiat olivat kunnossa, mieli hyvä ja odotin alkavaa kesää innolla.
Siinäpä se vitsi onkin, kun en ole mitään punkin puremaa huomannut. Jotain iho-oiretta on joskus ollut, mutta en ole osannut borrelioosia ajatellakaan ennen sitä silmälääkärin kommenttia. Borrelioosi voi kai piileskellä elimistössä pitkäänkin, ennen kuin rupeaa oirehtimaan.
Mulla oireilu alkoi toukokuun alkupuolella. Ensin tuli jotain epätasapainoa, esim. äkkiä kumarasta ylös noustessa tuntui, ettei pää ehdi mukaan vaan huojuttaa. Toukokuun puolivälissä töissä tuli yks kaks sellainen tunne, että kaadun suorilta jaloilta lattialle. En kaatunut, kun sain jostakin kiinni. Sen jälkeen näitä tilanteita on tullut silloin tällöin.
Kävelyvaikeus, huimaus ja näköongelmat on ne, jotka hankaloittavat elämää eniten. Kaikkein hankalinta on kävellä asfalttipihoilla tai kaupan käytävillä, joissa on avaralla paikalla tasaista pintaa, eikä mitään mistä saisi otettua tukea. Tuntuu, ettei kerta kaikkiaan pääse mihinkään ja kävely on sellaista pienin askelin töpöttämistä.
Mitään lääkitystä mulla ei ole tähän ollut, kun asia on niin vasta tullut edes mieleen. Se yksi verikoe on otettu, tulos oli se <9.
Mulla on huomenna käynti sairaalassa, otan siellä puheeksi myös tämän asian. Joku ratkaisu tähän olisi saatava. Kaikkein uuvuttavinta on tämä, kun ei ole kunnossa, mutta ei myöskään löydy mitään vikaa. Neurologi kommentoi vaivan olevan vain psyykkinen, mutten oikein usko siihenkään. Ennen näiden oireiden alkua asiat olivat kunnossa, mieli hyvä ja odotin alkavaa kesää innolla.
Moi Natanen! Nuo oireet joita kuvailit onkin tosi hankalia ihan jokapäiväisen elämän kannalta - tiedän kokemuksesta. Neurologisi asenne suututtaa. Itse olen saanut valtavan suuren avun juuri näihin tasapaino- ja huimausoireisiin Betahistinistä (halvempi painos Betasercistä). En tiedä mikä on sun suhteesi lääkkeisiin yleensä mutta vaikka itse en ole lääkefriikki (pelkään sivuvaikutuksia joita useimmilla onkin) niin oman elämäni laatu on parantunut huomattavasti tän lääkkeen avulla. Eikä sivuvaikutuksia ole. Se parantaa sisäkorvan verenkiertoa. Mullahan tämä viehättävä pikku bakteeri tuhosi sisäkorvan noin kymmenen vuotta sitten niin että toinen korvani on käytännöllisesti katsottuna kuuro. Mutta isoja huimauskohtauksia ei ole enää tullut ja pystyn kävelemäänkin paremmin.
Nämä ovat kuitenkin oireiden helpottamiskikkoja. Itse infektioon ei varmaan omalla kohdallani enää voi puuttua. Vuosia on liikaa takana ja rahaa liian vähän jotta voisin lähteä ulkomaille yrittämään tehokkaampaa oireiden lievitystä.
Nämä ovat kuitenkin oireiden helpottamiskikkoja. Itse infektioon ei varmaan omalla kohdallani enää voi puuttua. Vuosia on liikaa takana ja rahaa liian vähän jotta voisin lähteä ulkomaille yrittämään tehokkaampaa oireiden lievitystä.
-
lare.61
natanen,sano sille lääkerille minkä luo menet,että kaveri sairasti 19 vuotta ennenkuin löytyi borrelioosi,sai erinäköisiä lausuntoja sillä välin,lopullinen lausunto oli että olen psyykkisesti sairas,kunnes tuli tyksin ensiapu poliklinikalla vastaan neurologi joka älys hommannimen,verenkuva oli mulla aina erinomainen,ainoastaan crp kerran 11 muuten normaali,borrelia kokeissa igm+igg-borrelia pcr+ vasta-aineita ei ollu kuin nimeksi,tulosta tämä ja näytä sille lääkerille
-
Nadde77
Moi... siis mullaha silleen borrelioosi oli yli 10v. "lepotilassa" ennekuin pahmmat oireet ilmeni... vasta nyt kevällä kun sain toisen antibiotti kuurini suonensisäisesti, Ja Valtosen kanssa käytiin mun vaivat ja oireet lapsesta saakka niin tajusin ja Villeki antoi ymmärtää että monet lapsuuden oireet jotka laitettu kasvavan lapsen piikkiin niin ovat olleet borrelia oireita...
Että kannattaa hakeutua asian tuntevan lääkärin hoitoon jos mahdollista.
Älä lannistu monia asioita mille lääkärit ei ymmärrä laitetaan psyykkeen viaksi, vaikka fyysisesti he vian löytää ja testeissä tuloksia näkyy niin jos he ei osaa selittää että mikä vialla lyödään leima kuvittelet vain tai sun psyyke aiheuttaa ne. Olen itse saanut vaikka mitä lausuntoja ja niitten takia jopa joutunut käymään terapiassa. Psykiateri jopa sanoi että selvä borrelioosi tapaus, ja ihmetteli että mitä hänen luona teen mutta hän sanoi että kyllä hän hoitaa jos ei muut suostu. JA hän kertoi että hänelle oli lähetetty potilas josta ei lääkärit löytänyt vikaa, ja tämä psykiateri löysi potilaalta keuhkosyövän. Että aina ei tartte lannistua jos ne laittaa eteenpäin väärälle lääkärille koska se väärä lääkäri voi todeta että vaiva oikeesti ei kuulu hänen hoidettavakseen ja laittaa eteenpäin sitte oikeaan osoitteeseen. Älä luovuta, taival voi olla pitkä. Niin se on ollut meillä kaikilla, ja tulee vielä olemaankin.
Voimia ja jaksamista toivon sinulle.
Että kannattaa hakeutua asian tuntevan lääkärin hoitoon jos mahdollista.
Älä lannistu monia asioita mille lääkärit ei ymmärrä laitetaan psyykkeen viaksi, vaikka fyysisesti he vian löytää ja testeissä tuloksia näkyy niin jos he ei osaa selittää että mikä vialla lyödään leima kuvittelet vain tai sun psyyke aiheuttaa ne. Olen itse saanut vaikka mitä lausuntoja ja niitten takia jopa joutunut käymään terapiassa. Psykiateri jopa sanoi että selvä borrelioosi tapaus, ja ihmetteli että mitä hänen luona teen mutta hän sanoi että kyllä hän hoitaa jos ei muut suostu. JA hän kertoi että hänelle oli lähetetty potilas josta ei lääkärit löytänyt vikaa, ja tämä psykiateri löysi potilaalta keuhkosyövän. Että aina ei tartte lannistua jos ne laittaa eteenpäin väärälle lääkärille koska se väärä lääkäri voi todeta että vaiva oikeesti ei kuulu hänen hoidettavakseen ja laittaa eteenpäin sitte oikeaan osoitteeseen. Älä luovuta, taival voi olla pitkä. Niin se on ollut meillä kaikilla, ja tulee vielä olemaankin.
Voimia ja jaksamista toivon sinulle.
-
natanen
Lääkärin etsintää
Hei!
Sairaalassa käyty, ei viisaammaksi tultu. Käynti oli tosin vain sairaanhoitajan luona. Hän ei ottanut kantaa borrelioosiasiaan. Oli sitä mieltä, ettei lääkäreille pidä mennä itse ehdottamaan diagnoosia. Pitää vaan kertoa oireista ja antaa lääkärin sitten tehdä päätelmät.
Työterveyslääkäriltäkin asiaa kysyin puhelimitse. Hän oli siinä uskossa, että se yksi verikoe on riittävä. Jotta eipä tunnu menevän tieto perille lääkärikunnassa, vaikka asiasta on nytkin tiedotettu mediassa.
lare.61, sulta kysyisin: kuinka sait sen neurologin hoksaamaan asian? Mitä sitten tapahtui, eli kuinka hoito eteni? Tulostin eiliset terveisesi. Näytän sen seuraavalle lääkärille, jonka kanssa pääsen kasvotusten. Pitää yrittää kysyä jotta tietääkö hän, kuka tietää, jos ei itse tiedä asiasta.
Sairaalassa käyty, ei viisaammaksi tultu. Käynti oli tosin vain sairaanhoitajan luona. Hän ei ottanut kantaa borrelioosiasiaan. Oli sitä mieltä, ettei lääkäreille pidä mennä itse ehdottamaan diagnoosia. Pitää vaan kertoa oireista ja antaa lääkärin sitten tehdä päätelmät.
Työterveyslääkäriltäkin asiaa kysyin puhelimitse. Hän oli siinä uskossa, että se yksi verikoe on riittävä. Jotta eipä tunnu menevän tieto perille lääkärikunnassa, vaikka asiasta on nytkin tiedotettu mediassa.
lare.61, sulta kysyisin: kuinka sait sen neurologin hoksaamaan asian? Mitä sitten tapahtui, eli kuinka hoito eteni? Tulostin eiliset terveisesi. Näytän sen seuraavalle lääkärille, jonka kanssa pääsen kasvotusten. Pitää yrittää kysyä jotta tietääkö hän, kuka tietää, jos ei itse tiedä asiasta.
-
lare.61
moi natanen,jouduin odottamaan loppuun saakka miten sairaus eteni,eli meinasin halvaantua,jalat ei enää toiminut ja toinen käsi oli veltto,sen takia tyksin ensiapupoli,tuurini oli että neurologi hirvonen päivysti silloin ja tiesi sairaudesta nimeltä borrelioosi,vuosi oli 94.15 toista vuotta on kulunut siitä jo, eikä vieläkään näytä tietoisuus leviävän näiden itseäänpitävien superlahjakkaiden yksilöiden keskuudessa.sulle käy lopussa hullusti jos tautia ei hoideta,onko siellä ketään lääkeriä joka tietäisi borrelioosista,vai täytyykö mennä kauemmaksi että saa labrakokeet ottettua borresta
-
natanen
Kokemuksia täältä päin?
Heipä!
Onko kellään tietoa / kokemuksia borrelioosin tutkinnasta ja hoidosta täällä Etelä-Pohjanmaan suunnalla?
Kysyin yhdistyksestäkin, ei osattu nimetä ketään tiettyä lääkäriä. Periaatteessa kuulemma jokaisen infektio- / sisätautilääkärin pitäisi osata löytää ja hoitaa borrelioosi, mutta todellisuus lienee toinen.
Onko kellään tietoa / kokemuksia borrelioosin tutkinnasta ja hoidosta täällä Etelä-Pohjanmaan suunnalla?
Kysyin yhdistyksestäkin, ei osattu nimetä ketään tiettyä lääkäriä. Periaatteessa kuulemma jokaisen infektio- / sisätautilääkärin pitäisi osata löytää ja hoitaa borrelioosi, mutta todellisuus lienee toinen.
-
kuka lie