ZOONOISEISTA SUNNUNTAISUOMALAISESSA 19.7.2008

[Bb]

Lähettäjä: daila2008 Lähetetty: 21.7.2008 22:56

(Sunnuntaisuomalainen on viiden maakuntalehden [Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat] yhteinen sunnuntaisivusto, jolla on 715 000 lukijaa.)

http://media.keskisuomalainen.fi/sunnuntaisuomalainen/

Tartuntavaara!

Terhi Nevalainen, kuvitus: Markus Viitakoski

Ilmaston lämpeneminen ja matkustelu kasvattavat elämistä ihmisiin tarttuvien tautien riskiä. Kampylobakteeri ja borrelioosi ovat yleistymässä. Vaarallisinta aikaa on loppukesä.

Mukavan kesämökkiviikonlopun jälkeen alkavat oudot oireet. Vatsa on sekaisin ja väsyttää. Mahassa möyrii, kivuliaastikin.

Sitten nousee kuume. Muutama päivä kuluu nukkuen ja vessassa juosten. Ruoka tekee ohimarssin; jos jotain saakin suusta alas, se poistuu tuota pikaa toisesta päästä.

Ripuli ja kuume asettuvat muutamassa päivässä, mutta vatsan kurina muistuttaa mökkireissusta vielä muutaman viikon.

Ulostenäyte selvittää syyn: kampylobakteeritartunta, jonka lähde voi olla uidessa nielty järvivesi.

Lintujen levittämä kampylobakteeri on tällä hetkellä Suomen yleisin zoonoosi eli eläimistä ihmiseen tarttuva tauti.

Tautitapaukset ovat lisääntymässä. Vielä kymmenen vuotta sitten kampylobakteeritartuntoja oli vuodessa noin kolmetuhatta. Vuonna 2007 luku oli jo 4 107. Tänä vuonna määrä kasvanee entisestään, sillä tartuntatautirekisteriin on tähän mennessä ilmoitettu jo 1 854 tapausta, vaikka tauti riehaantuu tavallisimmin vasta loppukesästä.

- Kampylobakteeritartunnat ovat olleet nousussa viimeisen kymmenen vuoden ajan, vahvistaa ylilääkäri Markku Kuusi Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osastolta.

Kuusen arvion mukaan noin puolet tartunnoista on saatu ulkomaanmatkoilla. Toinen puoli lienee kotimaista kantaa. Kampylobakteeri vaivaa kesäisin suomalaistakin siipikarjaa. Myös luonnonvaraiset linnut ovat usein oireettomia bakteerinkantajia. Niiden jätöksistä pöpö päätyy vesistöihin - ja mahdollisesti uimarin elimistöön.

- Kampylobakteeri viihtyy hyvin vedessä. Voi olla, että osa tartunnoista tulee luonnonvesistä joko uimisen tai juomisen seurauksena. On meillä ollut muutamia juomavesiepidemioitakin, Kuusi sanoo.

Kesä on vaarallisin vuodenaika: vuodesta toiseen kampylobakteeritartuntoja on eniten heinä- ja elokuussa. Viime vuonna näinä kahtena kuukautena tartuntoja oli yli 1 100, eli yli neljännes vuoden saldosta.

Samaan aikaan riehaantuu myös puutiaisten levittämä borrelia-bakteeri. Ihmiselle bakteeri aiheuttaa Lymen taudin eli borrelioosin. Ensioireena on punkinpureman ympärille nouseva, usein rengasmainen punoitus ja mahdollisesti flunssan tyyppinen särky ja väsymys. Myöhemmin tauti vaivaa erilaisina hermo- ja nivelsärkyinä ja -tulehduksina.

Myös borrelioosi näyttää olevan lisääntymässä. Vielä 1990-luvulla tapauksia oli vain 300-500 vuodessa. Vuonna 2007 tehtiin kaikkien aikojen ennätys, 1 332 tapausta.

Syytä bakteerin lisääntymiseen ei vielä tiedetä.

- Yksi mahdollisuus on se, että ilmaston lämpeneminen auttaa taudin leviämisessä. Tällä hetkellä borreliaa levittäviä puutiaisia on kauttaaltaan Etelä- ja Keski-Suomen alueella, Kuusi sanoo.

Sama puutiainen, joka on punkin alalaji, levittää tietyillä alueilla myös TBE-virusta. Ihmiselle virus voi aiheuttaa Kumlingen taudiksi sanotun puutiaisaivokuumeen. Tautia tavataan Suomessa toistaiseksi vain Ahvenanmaalla ja rannikolla Turun ja Kokkolan seuduilla sekä Lappeenrannan tuntumassa.

Ahvenanmaalla aloitettiin muutama vuosi sitten rokotusohjelma tautia vastaan, koska sen ilmaantuvuus siellä oli muihin Euroopan alueisiin verrattuna korkea.

Markku Kuusi pelkää ilmaston lämpenemisen vaikuttavan myös tähän tautiin.

- Puutiaisaivokuumeen esiintymisalue Euroopassa on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana selvästi laajentunut. Jos ilmasto edelleen lämpenee, nämä taudit voivat yleistyä meilläkin. Jos näyttää siltä, että tauti alkaa levitä laajemmalle, pitää miettiä rokotuksia myös muilla alueilla, Kuusi arvioi.

Salmonella, vanha tuttu vitsaus, on edelleen melko yleinen, eikä sen esiintyvyydessä näytä olevan muutoksia. Tautitapauksia on Suomessa ollut jo pitkään noin 2 500 vuodessa.

Sen sijaan salmonellan tilastoinnista käy hyvin selville, että suomalaisten matkustelu on lisääntynyt. Varsinkin talviajan tartunnat tuodaan yleensä tuliaisina Thaimaasta.

- Noin 80 prosenttia suomalaisilla todetuista salmonelloista on ulkomailta tuotuja. Thaimaasta on viime vuosina tullut tärkein tartuntamaa, Markku Kuusi toteaa.

Kaukomailta tuodaan myös malariaa, jonka määrä on meillä onneksi pysynyt kurissa. Tapauksia on 20-30 vuodessa.

Muista hyttysten levittämistä taudeista on maailmalla viime aikoina keskusteltu paljon. Esimerkiksi Italiassa kauhisteltiin viime vuonna Chikungunya-kuumetta aiheuttavaa virusta, joka oli päässyt maahan ilmeisesti Intiasta. Viruksen leviämiselle suosiollisia hyttysiä löytyi myös Italiasta, ja epidemia oli valmis.

- Tämä on johtanut siihen, että riskinarviointeja on tehty koko Euroopan alueella. Aika monessa Euroopan maassa tätä niin sanottua tiikerihyttystä onkin, mutta tuskin virus kuitenkaan meille Suomeen voisi levitä, Kuusi arvioi.

- Näiden asioiden suhteen on kuitenkin oltava valppaana.

Kotimaisiakin zoonooseja on. Suolisto-oireita aiheuttavia yersinia-epidemioita on silloin tällöin. Ne leviävät esimerkiksi jyrsijöiden tai lintujen saastuttamista vihanneksista tai raa'aksi jätetystä sianlihasta.

Myyräkuume on yleinen erityisesti Itä-Suomessa. Tapauksia on enimmillään jopa pari tuhatta vuodessa, mutta vuosittaiset heitot ovat suuria: taudin yleisyys riippuu myyräkannan vaihtelusta. Verenvuotokuumeiden sukuun kuuluvan, joskus rajuoireisenkin taudin aiheuttaa Puumala-virus, joka tarttuu ihmiseen hengityksen mukana metsämyyrän jätöksistä. Kuolemantapaukset ovat onneksi hyvin harvinaisia.

Suurta vuosittaista vaihtelua on myös jänisruton eli tularemian esiintyvyydessä. Enimmillään tautia on ollut 800 tapausta vuodessa.

Kotimaisten hyttysten levittämässä pogostan taudissa esiintyvyys noudattaa omintakeista kaavaa: tauti näyttää runsastuvan seitsemän vuoden välein. Huippuvuosina tapauksia on ollut kuutisensataa, hiljaisina muutama kymmenen.

- Viimeksi tautia on ollut runsaasti vuonna 2002, joten voisi olettaa, että seuraava huippuvuosi on 2009. Näin meni viimeksi: ennustettiin, että vuonna 2002 olisi tautia enemmän, ja näin sitten todella kävikin, Kuusi toteaa.

ZOONOOSI
Zoonoosit ovat eläimistä ihmisiin tai ihmisistä eläimiin tarttuvia tauteja.
Taudit tarttuvat eläimestä ihmiseen tavallisimmin bakteerin, viruksen tai loiseläimen välityksellä.
Suomessa määrällisesti yleisimpiä zoonooseja ovat kampylobakteeritartunnat, borrelioosi, salmonella, myyräkuume, yersinia, jänisrutto, Pogostan tauti ja puutiaisaivokuume.
Eräitä maailmalla yleisiä ja vaarallisia zoonooseja, kuten raivotautia eli rabiesta ja bruselloosia eli luomistautia ei ilmene Suomessa lainkaan.
Zoonoosit tarttuvat koskettamisen, hengittämisen tai ravinnon kautta.
Ravinnosta saadut zoonoosit ovat usein tuliaisia ulkomaanmatkalta.
Ihmiseen tarttuvia tauteja voivat levittää hyvin monet tuotanto- ja luonnonvaraiset eläimet