RIKAS SAA PAREMPAA HOITOA

[soijuv]

Nyt se, minkä kaikki ovat muutenkin aina tietäneet, on todettu tieteellisesti; Rikkaat saavat hyvää hoitoa, köyhät eivät niin hyvää. Aiemmissa keskusteluissa todettiin "käypä hoidon"- ohjeiden estävän hoitojen saannin eli Borrelioosin kohdalla sairauden syynmukaisen hoidon.

Hoitojen saamisen esteenä näyttää "käypä hoidon" -ohjeiden lisäksi olevan raha. Mikäli Suomen presidentti ja Nokian pääjohtaja sairastuisivat Borrelioosiin, hoidettaisiinko heitä "käypä hoidon" säännöillä - 3 viikkoa iv antibioottia ja jos tauti ei parane, on se "post Lyme syndroomaa"? Tämän jälkeen heitä hyppyytetään jokaisesta oireesta erikseen erikoislääkäriltä toiselle - yksityislääkärit ovat tietenkin selviö, sillä kunnallisella puolella on liian pitkät jonot odottaa hoitoa.

Psykiatri toteaa masennuksen, unettomuuden yms. ja kirjoittaa erilaisia psyykelääkkeitä, neurologi ihmettelee neurologisten oireiden paljoutta ja diagnosoi ne MS-, Parkinson-, ALS-, krooniseksi väsymysoireyhtymäksi yms. taudeiksi, sisätautilääkäri ohjaa reumatologille, joka diagnosoi oireet reumaksi tai fibromyalgiaksi, silmälääkäri toteaa silmätulehduksen, korvalääkäri mahdollisesti kuurouden, urologi erilaisia virtsateiden ongelmia jne, jne, jne. Loppujen lopuksi mikäli oireet vain jatkuvat, niiden sanotaan olevan psyykkisiä ja mielikuvituksen tuotetta.

http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1 ... u-20122006

Rikas saa parempaa hoitoa


[Harri Junttila 20.12.2006, 14:03]



Tulotaso vaikuttaa monien terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen, vaikka periaate riittävistä palveluista on Suomen perustuslakiin kirjattu perusoikeus. Palvelujärjestelmä ei kohdenna kaikkia palveluitaan oikeudenmukaisesti, selvittää Stakesin tuore raportti Riittävä palvelut jokaiselle - näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Hyvätuloiset saavat tarpeeseen suhteutettuna muita enemmän muiden muassa kirurgisia hoitoja, lääkärikäyntejä, terveystarkastuksia, kotiin annettavia hoiva- ja tukipalveluja sekä psykoterapiaa.

Kaikkein parhaiten hoidon saannin suhteen menee sepelvaltimotautia sairastavilla rikkailla miehillä, koska sepelvaltimotaudin kohdalla korostuu sosioekonomisen aseman lisäksi myös miehiä suosiva sukupuoliero.

Syrjäytyneiden ja pienituloisten miesten muita huonompi asema pahenee edelleen, sillä työterveyshuolto on yhä tärkeämpi palvelukanava.

Tutkijat ovat sitä mieltä, että nykyistä oikeudenmukaisemman palvelujärjestelmän varmistamiseksi on otettava käyttöön useita toimenpiteitä. Esimerkiksi palvelujärjestelmä ohjausta olisi lisättävä kansallisella tasolla sekä vahvistamalla alueellisen hyvinvointipolitiikan edellytyksiä.

Tulevien palvelujen kehittämisessä on otettava huomioon eri palvelumuotojen, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen, erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen ja yksityisten palvelujen toimintojen yhteensovittaminen nykyistä paremmin.

- Saatavuudeltaan nykyistä parempiin ja palvelukykyisempiin peruspalveluihin nojautuva järjestelmä kykenisi kohdentamaan palveluta paremmin. Käytännössä tämä tarkoittaa voimavarojen lisäämistä kuntien järjestämässä sosiaali- ja terveydenhuollossa, raportti toteaa.

Viime vuosina palvelujärjestelmää on tarkasteltu, arvioitu ja kehitetty tehokkuuden näkökulmasta. Järjestelmä pärjääkin kansainvälisesti paremmin tehokkuudessa kuin oikeudenmukaisuudessa.