TUTKIMUS: BB HARHAUTTAA IMMUUNIJÄRJESTELMÄÄ

[Bb]

Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 19.1.2005 11:17


Edistysaskel Lymen borrelioosin torjunnassa

LL Juha Suhosen väitöskirjatyössä tutkitaan, miten Lymen borrelioosia aiheuttava puutiaispunkkien levittämä Borrelia burgdorferi -bakteeri pystyy harhauttamaan ihmisen immuunipuolustusjärjestelmää. Tähän arvoitukseen haettiin vastauksia tutkimalla, miten kaksi immuunipuolustuksen etulinjassa toimivaa valkosolutyyppiä, neutrofiilit ja dendriittisolut, reagoivat borreliabakteeriin.

Lymen borrelioosi on monimuotoinen infektiosairaus, jonka toteaminen on usein vaikeaa. Taudin yhteydessä ilmenee yleisimmin iho-, hermosto- tai niveloireita. Osalla potilaista tauti pitkittyy ja kestää jopa useita vuosia.

Immuunipuolustuksen rajavartijat

Väitöstutkimuksessa selvisi, että syödessään borreliabakteereita neutrofiilit käyttävät erityistä Suhosen putkifagosytoosiksi nimeämää menetelmää. Neutrofiilien osoitettiin tarvitsevan taistelussa borreliaa vastaan avukseen immuunipuolustukseen osallistuvaa proteiiniryhmää, komplementtia.

Neutrofiilit ja dendriittisolut toimivat ihmisen immuunipuolustuksessa rajavartijoina, jotka ensimmäisinä soluina hyökkäävät kehoon tunkeutuvien bakteerien kimppuun. Neutrofiilit ovat erikoistuneet tuhoamaan kohtaamiaan bakteereita välittömästi. Dendriittisolut taas osallistuvat hitaammin alkavan, bakteerikohtaisesti räätälöidyn immuunivasteen (mm. vasta-ainetuotanto) käynnistämiseen.

Yleensä bakteeri-infektio aiheuttaa ihmisessä voimakkaita tulehduksen merkkejä osittain juuri valkosolujen toiminnan takia. Suhosen tutkimuksen lähtöoletus oli, että borreliabakteeri pystyy harhauttamaan valkosoluja. Tämä selittäisi osaltaan, miksi tulehduksen merkkejä ei ilmaannu vaan bakteeri pystyy levittäytymään eri puolille kehoa ja pysymään hengissä pitkiä aikoja.

Uudenlainen tapa syödä

Elimistö puolustautuu infektioita vastaan muun muassa siten, että valkosolut syövät ja tuhoavat taudinaiheuttajia. Tätä tapahtumaa kutsutaan fagosytoosiksi. Suhosen tutkimuksessa tarkasteltiin eläviä valkosoluja ja bakteereita mikroskopian ja videotekniikan avulla. Näin voitiin reaaliaikaisesti seurata, kuinka solut syövät borreliabakteereita. Tällä menetelmällä havaittiin uudenlainen fagosytoosityyppi, putkifagosytoosi. Siinä neutrofiilit ottavat huomattavasti omaa halkaisijaansa pidemmän borreliabakteerin sisälleen käyttämällä ohutta, bakteeria pitkin muodostamaansa putkimaista uloketta.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että neutrofiilit pystyvät aktivoitumaan borreliabakteerin vaikutuksesta vain, mikäli paikalla on komplementiksi kutsuttu ryhmä immuunipuolustukseen osallistuvia veren proteiineja. Dendriittisolut puolestaan kykenivät toimimaan borreliaa vastaan myös ilman komplementtia.

Miksi borrelia onnistuu karkaamaan?

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi Borrelia burgdorferi pystyy karkaamaan ihmisen immuunipuolustusjärjestelmältä. Neutrofiilit ovat kehittäneet borreliabakteerin vastaiseen taisteluun erityiskeinon, putkifagosytoosin, joka on oiva osoitus neutrofiilien hämmästyttävistä insinöörintaidoista. Putkifagosytoosi on kuitenkin prosessi, joka sitoo runsaasti neutrofiilien voimavaroja ja jonka tehokkuus tai tehottomuus borreliabakteerien tuhoamisessa vaatii lisäselvittelyjä.

On myös mahdollista, että borreliabakteeri kykenee häiritsemällä komplementtijärjestelmän toimintaa estämään neutrofiilien hyökkäyksen. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta neutrofiilien ja dendriittisolujen sekä muiden immuunipuolustuksen osasten toiminnasta borrelioosissa, jotta borreliabakteerin pakoreitit saataisiin paremmin selville. Borreliabakteeriin kohdistuvan immuunivasteen ymmärtäminen auttaa kehittämään entistä tehokkaampia menetelmiä Lymen borrelioosin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotuks ... enDocument