Hirvikärpäset levittävät bartonella-bakteeria

[soijuv]

http://www.ts.fi/online/kotimaa/58419.html

Hirvikärpäset levittävät haitallista bakteeria

TURUN SANOMAT

Julkaistu 3.7 2009

Hirvikärpäset aiheuttavat monelle metsässä kävijälle hankalia ihottumia ja allergisia reaktioita. Tutkijat havaitsivat hiljattain, että kiusallinen hyönteinen levittää myös Bartonella-bakteeria, jonka eräät muodot aiheuttavat sydänlihastulehduksia.

Vielä ei tiedetä, voiko bakteeri tarttua pistoksen kautta myös ihmiseen.

?Tarttuminen on mahdollista, mutta vielä on liian aikaista arvioida tapahtuuko niin. Tutkimukset ovat kesken, toteaa monitieteellisessä hirvikärpästutkimusprojektissa mukana oleva professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Tutkijoille oli yllätys, että suomalaisilta hirvikärpäsiltä löytyy bakteeria. Asiaa alettiin selvittää, kun Sveitsissä havaittiin hirvikärpäset bakteerien kantajiksi.

Ihottuma bakteeria suurempi riesa

Bartonella-bakteerista kohistiin Ruotsissa 1990-luvun alussa niin sanottujen suunnistajakuolemien yhteydessä.

Vapalahti muistaa kohun, mutta korostaa, ettei bakteerin yhteyttä kuolemiin varmistettu.

Suomalaisten marjastajien, sienestäjien ja muiden metsässä liikkujien ei Olli Vapalahden mukaan kannatakaan huolestua uudesta löydöstä.

?Riski ei ole sen suurempi kuin ennenkään. Todennäköisesti bakteerilöydös olisi ollut aiemmin samanlainen, jos sitä olisi etsitty, Vapalahti toteaa.

Hänen mukaansa bakteeria suurempi riesa on hirvikärpäsen syljen aiheuttama allerginen ihottuma, jonka parantuminen on joissakin tapauksissa kestänyt jopa puoli vuotta.

Yliopistojen, Eviran ja Metlan yhteisessä hirvikärpäsprojektissa tutkitaan hirvikärpästen leviämistä pohjoista kohti sekä kärpäsen vaikutuksia ihmiseen. 1960-luvulla Suomeen lennähtäneen hirvieläinten loisen elämänkaarta ja lisääntymistä tunnetaan yhä heikosti, kertoo projektin vetäjä, professori Hannu Ylönen Jyväskylän yliopistosta.

Lisääntyy aina Utsjoella asti

Mysteeri on esimerkiksi se, miksi hirvikärpäset ovat Suomessa levinneet pohjoisemmaksi kuin naapurissa Ruotsissa, jossa niitä on ollut yli parisataa vuotta.

?Tutkimusten mukaan hirvikärpänen pystyy lisääntymään jopa Utsjoella. Runsaan levinneisyyden raja kulkee poronhoitoalueen etelärajalla, Ruotsissa Tukholman pohjoispuolella, Hannu Ylönen kuvailee.

Lisätietoa odotetaan vireillä olevasta Pohjoismaiden yhteisestä hirvikärpässelvityksestä. DNA-tutkimusten perusteella tiedetään jo, että eurooppalaiset hirvikärpäset ovat samaa kantaa suomalaisten kanssa.

Tutkimuksissa huomio kohdistuu hirvikärpästen koteloihin, joita kerätään hangesta hirvien talvehtimispaikoilta. Yhdellä makuupaikalla saattaa olla kymmenittäin koteloita.

?Yritämme selvittää, miten kotelot selviävät maassa puolikin vuotta niin, että muurahaiset tai myyrät eivät syö niitä, Hannu Ylönen kertoo.

Nopeasti levinneillä hirvikärpäsillä ei Suomessa juuri ole luontaisia vihollisia.

?Ehkä hömötiaiset, joiden on havaittu käyvän makuupaikoilla, Ylönen sanoo.

ELINA MALKAMÄKI