ILTALEHTI 16.7.2010: LÄÄKÄRI SUOSITTELI PSYKIATRIA

[Tiina]

?Lääkäri suositteli PSYKIATRIA?

ILTALEHTI

Julkaistu 16.7.2010

Heini Parviainen alkoi voida pahoin mökkireissun jälkeen. Parin viikon kuluttua hän ei pystynyt kävelemään. Vasta viisi vuotta myöhemmin oireet diagnosoitiin borrelioosiksi.

Mutkainen tie kiemurtelee idylliselle omakotitaloalueelle Mäntsälässä. Keltaisen kaksikerroksisen talon kuistilla on vastassa Heini Parviainen, 32, joka tervehtii hymyillen. Silmissään hänellä on kaihoisa katse. Heini ottaa tukea kyynärsauvasta, jotta saa ulko-oven auki ja pääsee astumaan kaksi porrasta sisään taloon.

Kotona Heinin kanssa ovat perheen nuorimmat pojat Henri ja Joona. Vanhin pojista on yrittäjänä työskentelevän isän mukana töissä.

Heinin arki on sujunut lähes samalla kaavalla jo pari vuotta, kun hän viimeksi jäi töistä pois. Hyvinä päivinä aamulla ylös, aamupalaa perheelle, touhuamista lasten kanssa, rauhallista olemista ja illalla nukkumaan. Huonoina päivinä Heini ei pääse ylös sängystä.

Viisi vuotta sitten Heiniä puri punkki lomareissulla. Sen jälkeen arki on melkoisesti muuttunut. Ennen kolme kertaa viikossa karatea harrastanut Heini seuraa nyt vierestä, kun muut liikkuvat.

- Itse en pysty rehkimään kovin paljon. Mitä enemmän liikun, sitä jäykemmäksi tulen. Jalkani ovat kuin betoniin valetut, Heini huokaa.

Viiden vuoden piina

Oli kesä 2005, kun Heini palasi perheineen lomareissulta Virosta. Parin viikon sisällä Heinillä ilmeni kummallisia oireita: polttavia kipuja lantiossa sekä näkö- ja kuulohäiriöitä. Pian jalat menivät alta, ja mies kuskasi hänet pyörätuolissa sairaalaan, jossa lääkärit epäilivät syyksi vanhaa selkävammaa.

- Mitään selitystä vaivoilleni ei löytynyt. Kuvissa ei näkynyt mitään. Myös borreliakoe otettiin selkäytimestäni, mutta se oli negatiivinen.

Alkoi vuosien piina, jonka aikana Heini on käynyt noin 20 lääkärillä ja ollut sairaalahoidossa useita kertoja. Välillä kunto on ollut parempi, toisinaan hän ei ole päässyt sängystä ylös.

- Oireet tulevat aaltomaisesti. Välillä ne ovat olleet todella rajuja: toistuvia silmätulehduksia, ihotulehduksia ja keuhkoputkentulehduksia sekä jatkuvaa päänsärkyä, korkeaa kuumetta ja epileptisiä kohtauksia. Lisäksi kuuloni ja näköni ovat reistailleet.

Tietämättömyys on turhauttanut Heiniä. Lääkärissä häntä on kohdeltu alentuvasti. Hän itse epäili borrelioosia, mutta lääkärit eivät uskoneet häntä.

- Oireitani on jatkuvasti vähätelty. Minua kehotettiin menemään mielenterveyspotilaiden ryhmään ja psykiatrille.

Viime lokakuussa Heini liikkui kotona kontaten eikä nähnyt juuri mitään. Hän meni borrelioosijärjestön suosittelemalle yksityislääkärille, joka lähetti Heinin kiireellisenä Meilahteen. Lähetteeseen lääkäri kirjoitti, että borreliahoitoa ei ole koskaan aloitettu eikä aktiivista borrelioosia suljettu pois.

- Olin sairaalassa kaksi viikkoa. Vihdoin minun todettiin sairastavan Lymen borrelioosia. Diagnoosi oli kuin palkinto kärsityistä vuosista.

Vakuutusriita

Nyt Heinillä on parempi vaihe menossa. Meilahden hoidon jälkeen hänen kävelykykynsä on parantunut ja hän on oppinut elämään sairauden kanssa.

- Nautin kesästä, sillä lämpö auttaa oireisiini. Silti olen kankea ja väsyn helposti. Vasen puoleni ei toimi kunnolla ja tavarat putoilevat käsistäni. Haavelen kuitenkin kuntoutuvani vielä työkykyiseksi.

Kuntokartoituksen mukaan perhepäivähoitajana ja kokkina työskennelleen Heinin olisi kouluttauduttava uuteen ammattiin.

- Vakuutusyhtiön mukaan olen terve ja pystyn edellisiin töihini, vaikka papereissa lukee että olen pyörätuolikunnossa. Pari vuotta sitten olin hälytyskeskuspäivystäjänä puoli vuotta, mutta en pystynyt jatkamaan sitä. Lopuksi istuin siellä niskatuen kanssa enkä päässyt kävelemään. Elämä on yhtä taistelua.

- Osaan nyt arvostaa pieniä asioita. Ennen odotin tulevaa ja suunnittelin elämää eteenpäin, mutta nyt elän päivän kerrallaan ja nautin yhteisistä hetkistä perheeni kanssa.

MARIKA LATVA-KURIKKA
marika.latva-kurikka@iltalehti.fi


(Kuvatekstit:

- Nautin kesästä, sillä lämpö auttaa oireisiini, sanoo Heini Parviainen.

Ihmiset suhtautuvat vaihtelevasti hitaasti liikkuvaan nuoreen naiseen. - Ennen olin todella nopea kaikessa, mitä tein. Nyt kaikki tapahtuu kuin hidastetussa filmissä, Heini suree.

Hyvinä päivinä Heini jaksaa touhuta poikiensa kanssa.

?Haaveilen kuntoutuvani vielä työkykyiseksi. HEINI PARVIAINEN)

******************************

Näin suojaudut punkeilta

1. Ota borrelioosiriski vakavasti. Kun liikut luonnossa, tee aina huolellinen punkkitarkastus, vaikka olisit suojannut ihosi vaatteilla.

2. Jos oleilet pitkään ulkona, ei kannata odottaa iltaan vaan tehdä välitarkastuksia.

3. Vältä heinikoita sekä kosteita ja varjoisia paikkoja. Punkit viihtyvät myös nurmikolla, joten pidä se mahdollisimman lyhyenä.

4. Pitkät lahkeet ja kumisaappaat eivät välttämättä suojaa punkeilta. Punkit ovat vikkeliä ja pääsevät kiipeämään vaatteita pitkin löytääkseen kolon, josta pääsee iholle.

5. Punkit kulkeutuvat helposti vaatteiden ja eläinten mukana sisätiloihin ja tarttuvat siellä ihmiseen. Esimerkiksi kalareissun jälkeen varusteet kannattaa jättää aurinkoon tuulettumaan, jolloin punkit putoavat. Toinen vaihtoehto on pestä ne vähintään 60 asteessa.

6. Lemmikkieläimiä ei saisi kesäaikaan päästää makuuhuoneeseen.

7. Jos havaitset punkin ihollasi, poista se pinseteillä. Aseta pinsetit ihoon kiinni ja vedä punkki hitaasti suoraan pois. Kiertely ja vääntely on tarpeetonta. Tavallisilla pinseteillä toimenpide onnistuu yhtä hyvin kuin punkkipinseteillä. Myös kynsillä voi poistaa punkin, jos siitä saa kiinni.

8. Kun punkki on purrut ja tulee ihomuutos, hakeudu välittömästi lääkäriin. Antibioottihoito on hyvä aloittaa mahdollisimman nopeasti pureman jälkeen. Aina kun punkki on purrut, kannattaa kuukauden ajan tarkkailla vointiaan ja mennä lääkäriin, jos ilmenee huimausta tai päänsärkyä.

******************************

i FAKTA

Borrelioosi on kavala sairaus

* Borrelioosi on yleisin punkkien levittämä infektiosairaus Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Noin 4 000-10 000 suomalaista sairastuu borrelioosiin vuosittain.

* Borrelioosi on sekä diagnostiikaltaan että hoidoltaan vaikea sairaus. Oireet vaihtelevat ihottumasta vakaviin neurologisiin häiriöihin. Oireet muistuttavat esimerkiksi MS-taudin, nivelreuman ja Parkinsonin taudin oireita.

* Punkin puremasta ei aina tule ihomuutosta. Noin puolessa tapauksista bakteeri menee suoraan verenkiertoon eikä iholla näy merkkiäkään puremasta. Ihottuma ei myöskään aina ole rengasmainen, vaan puremakohta voi vain punertaa tasaisesti.

* Borreliabakteeri voi myös piiloutua elimistöön, ja oireet voivat ilmetä vasta vuosien kuluttua.

* Borreliatestit eivät ole täysin luotettavia. Yleisimmin käytössä oleva testi perustuu vasta-ainemäärityksiin, eikä se näin ollen kykene varmuudella osoittamaan, onko bakteeri elimistössä vai ei. Vääriä negatiivisia testituloksia tulee jatkuvasti.

* Borrelioosin voi saada myös muiden verta imevien hyönteisten välityksellä, esimerkiksi paarmoista tai hyttysistä.

* Antibioottihoito ei välttämättä auta, vaikka se aloitettaisiinkin välittömästi. Osa bakteereista tuhoutuu antibiooteilla, mutta osa voi selvitä elimistössä esimerkiksi piiloutumalla kudoksiin.

* Kun antibiootit eivät enää pure, borrelioosi on krooninen. Silloin tarvitaan immuunijärjestelmää vahvistavia hoitoja, joiden avulla borrelioosi yritetään saada oireettomaksi.

* Punkeista voi saada myös puutiaisaivokuumeen, jota vastaan voi suojautua rokotteella. Borrelioosia ei voida ehkäistä ennalta.

* Oireet psykologisoidaan helposti, mikä johtuu tietämättömyydestä.

Asiantuntijana terveystieteen tohtori Soile Juvonen