"Vain noin puolet punkkien levittämään borrelioosiin sairastuneista havaitsee itsellään ihomuutoksen.
Puremakohdan ihottuma on borrelioosin ensioire, mutta monissa tapauksissa ihomuutosta ei kuitenkaan tule, kertoo terveystieteen tohtori Soile Juvonen.
Sairaus voi olla aluksi oireeton, mutta voi aiheuttaa myöhemmin muun muassa nivel- ja hermosärkyä tai aivotulehduksen. Sitä hoidetaan ensisijaisesti antibiooteilla.
Joidenkin arvioiden mukaan joka neljäs punkki kantaa borreliabakteeria."
Uutinen on julkaistu 27.5.2011 mm.
STT
Iltasanomat
http://elisa.net/uutiset/kotimaa/?id=5768627
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/kotim ... -1.1014121
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/koti ... ena/674907
http://maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/ ... uutoksina/
Vain puolet borrelioositapauksista näkyy ihomuutoksena
Valvojat: Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Bb
-
Sailairina
- Viestit: 567
- Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
- Paikkakunta: Kaarina
-
Sailairina
- Viestit: 567
- Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
- Paikkakunta: Kaarina
-
Sailairina
- Viestit: 567
- Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
- Paikkakunta: Kaarina
Televisiossa perjantaina 27.5.2011 mm:
- Nelosen uutiset
http://www.ruutu.fi/video?vt=video_episode&vid=259835
- FST:n uutiset TVNYTT
- Nelosen uutiset
http://www.ruutu.fi/video?vt=video_episode&vid=259835
- FST:n uutiset TVNYTT
-
Sailairina
- Viestit: 567
- Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
- Paikkakunta: Kaarina
http://www.yths.fi/filebank/1046-Punkkitiedote.pdf
UUSI BORREX-PUNKKITESTI APTEEKKEIHIN
Jos iholta löytyy luontoretken jälkeen punkki, on normaali toimintatapa ollut tähän mennessä poistaa punkki pihdeillä ja heittää ruman näköinen otus roskiin tai mahdollisimman kauas pois. Näin ei kannata enää toimia, sillä apteekkeihin on tullut kotona tehtävä testi, joka tunnistaa punkissa olevan borrelian 98 prosenttisella varmuudella. Borrex-testi on helppo:
1)Punkki laitetaan koeputkeen
2) Koeputken liuoksesta otetaan pipetillä näyte
3)Pipetissä oleva näyte tiputetaan testikasetin aukosta sisään.
4) Kymmenen minuutin kuluttua tulos on valmis.
?Tärkeintä on, että ihmiset punkin pois heittämisen sijaan säilyttävät ja testaavat sen. Testin tulos siis kertoo, onko punkissa borrelia-bakteeria eli onko ihmisellä riski saada tartunta. Testi on luotu ikään kuin mahdollisen borreliatartunnan varhaisvaroituskeinoksi. Jos punkissa on borrelia-bakteereita, noin 50 prosentin todennäköisyydellä niitä on siirtynyt ihmiseen. Jos taas otetaan huomioon kaikki punkin puremat, noin 10-15 prosentissa tapauksista ihminen saa borreliatartunnan ?, kertoo Borrex-testin kehittäneen saksalaisyrityksen Bavarian Lifesciencen toimitusjohtaja Jörg Engler.
Testi tulee tarpeeseen, sillä punkit ja niiden välittämät taudit ovat lisääntyneet. Punkkeja tavataan nykyään jo lähes kaikkialta Suomesta aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Niille sopivin lämpötila on 5-25 astetta, liian kuivaa tai kuumaa ei saa olla. Runsaimmin punkkeja on saaristossa, rannikolla ja järvialueilla sisämaassa. Punkkeja tavataan kuitenkin myös kaupunkien puistoista. Punkit vaanivat uhriaan useimmiten heinien päässä ja pensaikossa.
Borrelian oireet ja diagnostiikka ongelmallisia
Yleisin punkin pistoksesta saatava taudinaiheuttaja on borrelia-bakteeri, joka on kupan sukuinen spirokeetta. Borrelia-bakteeri on erittäin selviytymiskykyinen: Tutkimusten mukaan bakteeri kykenee monin tavoin väistämään sekä ihmisen immuunipuolustusta että ulkoisia uhkia kuten antibiootteja.
"Borrelioosin varhaisvaiheessa osalle ihmisistä voi tulla parin päivän kuluttua tartunnasta vähitellen laajeneva ihomuutos. Ihomuutos voi olla tasainen punoitus, nauhamainen tai rengasmainen. Ihottuman muoto voi vaihdella huomattavasti eri henkilöillä. Monissa tapauksissa ihomuutosta ei kuitenkaan tule, vaan bakteeri leviää suoraan verenkiertoon ja muihin kudoksiin. Yleisoireina voi esiintyä kuumetta, päänsärkyä, väsymystä ja epämääräisiä särkyjä. Oireet voivat vaihdella eri henkilöillä?, kertoo terveystieteen tohtori, tutkija Soile Juvonen.
Borrelioosin diagnostiikassa onkin ongelmia, erityisesti mikäli punkkia ei ole huomattu eikä ihomuutosta ole tullut. Oireiden epämääräisyyden vuoksi potilas ei osaa hakeutua hoitoon. Myöhäisvaiheessa oireet voivat olla niin monimuotoiset, että niitä ei osata yhdistää borrelia-bakteeriin. Oireet voidaan sekoittaa muihin tauteihin eikä laboratoriodiagnostiikkakaan välttämättä auta tilanteen selvittelyssä. ?Vasta-ainetestit voivat antaa virheellisiä tuloksia useista syistä. Testit eivät kerro, onko elimistössä borrelia-bakteeria vaan immuunipuolustuksen kyvystä tunnistaa taudinaiheuttajia ja kyvystä muodostaa vasta-aineita. Vääriä negatiivisia ja joskus vääriä positiivisia vastauksia voi esiintyä taudin kaikissa vaiheissa?, Juvonen sanoo.
Toinen punkin levittämä tauti puutiaisaivokuume diagnosoidaan myös vasta-ainetestillä, mutta se on borrelia-testiä luotettavampi. Joissakin tapauksissa voidaan kummassakin infektiossa lisäselvyyden saamiseksi tutkia aivo-selkäydinnestettä.
Borrelioosin hoito
Borrelioosia hoidetaan ensisijaisesti antibiooteilla. ?Yhtä mieltä ollaan siitä, että hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan lääkkeen annostuksesta, hoitoajan pituudesta ja erityisesti myöhäisvaiheen/kroonisen borrelioosin hoidosta on erimielisyyttä?, Juvonen pohtii.
Joka tapauksessa hoito on myöhäisvaiheessa huomattavasti vaikeampaa. Syitä tähän ovat mm taudin monimuotoisuus, bakteerin hidas kehittyminen, bakteerin kyky paeta immuunijärjestelmää ja antibiootteja sekä bakteerin nopea siirtyminen verenkierrosta kudoksiin piiloon, esimerkiksi kollageeniin. Ei ole harvinaista että vasta-ainetesti on negatiivinen, mutta bakteeria löydetään kudosnäytteestä ihosta tai jänteestä. Bakteeria on toisinaan löydetty esim. ihosta toistuvien antibioottihoitojen jälkeenkin.
Taudin toteamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa punkkitesti onkin tarpeellinen, sillä sen avulla riski saada tauti selviää heti. ?Koska tällä hetkellä käytössä olevat serologiset borrelia-testit eivät täydellä varmuudella kykene osoittamaan tartuntaa, on järkevää ottaa käyttöön kaikki mahdolliset diagnostiikkaa helpottavat menetelmät. Punkkitesti antaa lisäinformaatiota esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa ihomuutosta ei ole tullut eli jopa 50 prosentissa tapauksia?, Juvonen sanoo.
Potilaan tarina: Tauti piileskeli elimistössä vuosikausia ja levisi keskushermostoon
Laura sai voimakkaita oireita 16-vuotiaana vuonna 2004. Kun oireet olivat kestäneet puoli vuotta, lääkärit diagnosoivat borrelioosin. Hoidon jälkeen hänet todettiin terveeksi, mutta oireet puhkesivat uudelleen vuonna 2007. Tällöin oireet katsottiin psyykkisistä syistä johtuviksi. Laura tutki aihetta itse ja sai selville, että kyseessä voi olla krooninen tauti. Lääkärit kuitenkin totesivat, että tauti on hoidettu.
Loppuvuodesta 2009 hän sai kuitenkin lopulta neuroborrelioosidiagnoosin ja on siitä lähtien käynyt laitoskuntoutuksessa. Hänellä on edelleen rankkoja hermokipuja ja öisin raajat menevät kivuliaisiin virheasentoihin. Lämmönsäätelyjärjestelmä, tuntoaistimukset ja monet muut elimistön toiminnot ovat häiriintyneet.
Tällä hetkellä Laura asuu niin ikään neuroborrelioosia sairastavan avomiehensä kanssa ja heillä on henkilökohtainen avustaja joka yö ja aamu.
Taudin kulkua ei kukaan pysty ennustamaan.
UUSI BORREX-PUNKKITESTI APTEEKKEIHIN
Jos iholta löytyy luontoretken jälkeen punkki, on normaali toimintatapa ollut tähän mennessä poistaa punkki pihdeillä ja heittää ruman näköinen otus roskiin tai mahdollisimman kauas pois. Näin ei kannata enää toimia, sillä apteekkeihin on tullut kotona tehtävä testi, joka tunnistaa punkissa olevan borrelian 98 prosenttisella varmuudella. Borrex-testi on helppo:
1)Punkki laitetaan koeputkeen
2) Koeputken liuoksesta otetaan pipetillä näyte
3)Pipetissä oleva näyte tiputetaan testikasetin aukosta sisään.
4) Kymmenen minuutin kuluttua tulos on valmis.
?Tärkeintä on, että ihmiset punkin pois heittämisen sijaan säilyttävät ja testaavat sen. Testin tulos siis kertoo, onko punkissa borrelia-bakteeria eli onko ihmisellä riski saada tartunta. Testi on luotu ikään kuin mahdollisen borreliatartunnan varhaisvaroituskeinoksi. Jos punkissa on borrelia-bakteereita, noin 50 prosentin todennäköisyydellä niitä on siirtynyt ihmiseen. Jos taas otetaan huomioon kaikki punkin puremat, noin 10-15 prosentissa tapauksista ihminen saa borreliatartunnan ?, kertoo Borrex-testin kehittäneen saksalaisyrityksen Bavarian Lifesciencen toimitusjohtaja Jörg Engler.
Testi tulee tarpeeseen, sillä punkit ja niiden välittämät taudit ovat lisääntyneet. Punkkeja tavataan nykyään jo lähes kaikkialta Suomesta aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Niille sopivin lämpötila on 5-25 astetta, liian kuivaa tai kuumaa ei saa olla. Runsaimmin punkkeja on saaristossa, rannikolla ja järvialueilla sisämaassa. Punkkeja tavataan kuitenkin myös kaupunkien puistoista. Punkit vaanivat uhriaan useimmiten heinien päässä ja pensaikossa.
Borrelian oireet ja diagnostiikka ongelmallisia
Yleisin punkin pistoksesta saatava taudinaiheuttaja on borrelia-bakteeri, joka on kupan sukuinen spirokeetta. Borrelia-bakteeri on erittäin selviytymiskykyinen: Tutkimusten mukaan bakteeri kykenee monin tavoin väistämään sekä ihmisen immuunipuolustusta että ulkoisia uhkia kuten antibiootteja.
"Borrelioosin varhaisvaiheessa osalle ihmisistä voi tulla parin päivän kuluttua tartunnasta vähitellen laajeneva ihomuutos. Ihomuutos voi olla tasainen punoitus, nauhamainen tai rengasmainen. Ihottuman muoto voi vaihdella huomattavasti eri henkilöillä. Monissa tapauksissa ihomuutosta ei kuitenkaan tule, vaan bakteeri leviää suoraan verenkiertoon ja muihin kudoksiin. Yleisoireina voi esiintyä kuumetta, päänsärkyä, väsymystä ja epämääräisiä särkyjä. Oireet voivat vaihdella eri henkilöillä?, kertoo terveystieteen tohtori, tutkija Soile Juvonen.
Borrelioosin diagnostiikassa onkin ongelmia, erityisesti mikäli punkkia ei ole huomattu eikä ihomuutosta ole tullut. Oireiden epämääräisyyden vuoksi potilas ei osaa hakeutua hoitoon. Myöhäisvaiheessa oireet voivat olla niin monimuotoiset, että niitä ei osata yhdistää borrelia-bakteeriin. Oireet voidaan sekoittaa muihin tauteihin eikä laboratoriodiagnostiikkakaan välttämättä auta tilanteen selvittelyssä. ?Vasta-ainetestit voivat antaa virheellisiä tuloksia useista syistä. Testit eivät kerro, onko elimistössä borrelia-bakteeria vaan immuunipuolustuksen kyvystä tunnistaa taudinaiheuttajia ja kyvystä muodostaa vasta-aineita. Vääriä negatiivisia ja joskus vääriä positiivisia vastauksia voi esiintyä taudin kaikissa vaiheissa?, Juvonen sanoo.
Toinen punkin levittämä tauti puutiaisaivokuume diagnosoidaan myös vasta-ainetestillä, mutta se on borrelia-testiä luotettavampi. Joissakin tapauksissa voidaan kummassakin infektiossa lisäselvyyden saamiseksi tutkia aivo-selkäydinnestettä.
Borrelioosin hoito
Borrelioosia hoidetaan ensisijaisesti antibiooteilla. ?Yhtä mieltä ollaan siitä, että hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan lääkkeen annostuksesta, hoitoajan pituudesta ja erityisesti myöhäisvaiheen/kroonisen borrelioosin hoidosta on erimielisyyttä?, Juvonen pohtii.
Joka tapauksessa hoito on myöhäisvaiheessa huomattavasti vaikeampaa. Syitä tähän ovat mm taudin monimuotoisuus, bakteerin hidas kehittyminen, bakteerin kyky paeta immuunijärjestelmää ja antibiootteja sekä bakteerin nopea siirtyminen verenkierrosta kudoksiin piiloon, esimerkiksi kollageeniin. Ei ole harvinaista että vasta-ainetesti on negatiivinen, mutta bakteeria löydetään kudosnäytteestä ihosta tai jänteestä. Bakteeria on toisinaan löydetty esim. ihosta toistuvien antibioottihoitojen jälkeenkin.
Taudin toteamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa punkkitesti onkin tarpeellinen, sillä sen avulla riski saada tauti selviää heti. ?Koska tällä hetkellä käytössä olevat serologiset borrelia-testit eivät täydellä varmuudella kykene osoittamaan tartuntaa, on järkevää ottaa käyttöön kaikki mahdolliset diagnostiikkaa helpottavat menetelmät. Punkkitesti antaa lisäinformaatiota esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa ihomuutosta ei ole tullut eli jopa 50 prosentissa tapauksia?, Juvonen sanoo.
Potilaan tarina: Tauti piileskeli elimistössä vuosikausia ja levisi keskushermostoon
Laura sai voimakkaita oireita 16-vuotiaana vuonna 2004. Kun oireet olivat kestäneet puoli vuotta, lääkärit diagnosoivat borrelioosin. Hoidon jälkeen hänet todettiin terveeksi, mutta oireet puhkesivat uudelleen vuonna 2007. Tällöin oireet katsottiin psyykkisistä syistä johtuviksi. Laura tutki aihetta itse ja sai selville, että kyseessä voi olla krooninen tauti. Lääkärit kuitenkin totesivat, että tauti on hoidettu.
Loppuvuodesta 2009 hän sai kuitenkin lopulta neuroborrelioosidiagnoosin ja on siitä lähtien käynyt laitoskuntoutuksessa. Hänellä on edelleen rankkoja hermokipuja ja öisin raajat menevät kivuliaisiin virheasentoihin. Lämmönsäätelyjärjestelmä, tuntoaistimukset ja monet muut elimistön toiminnot ovat häiriintyneet.
Tällä hetkellä Laura asuu niin ikään neuroborrelioosia sairastavan avomiehensä kanssa ja heillä on henkilökohtainen avustaja joka yö ja aamu.
Taudin kulkua ei kukaan pysty ennustamaan.