BB/NIVELTULEHDUS

[Bb]

Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 11.3.2005 11:09

Hei Anmaj, Useat borrelioosia sairastavat kertovat, etteivät he yleensä sairasta infektiotauteja. Immuunijärjestelmä on toiminnaltaan erittäin monimutkainen ja sairauksien puhkeamiseen vaikuttaa useiden osatekijöiden tasapaino.

Yhtenä ratkaisevana tekijänä on auttajasolujen, Th1- ja Th2-solujen, tasapaino. Borrelioosia pidetään ns. Th1 -tautina. Th1 vaste syntyy erityisesti bakteerien ja virusten aiheuttamien infektioiden alkuvaiheessa. Terveessä elimistössä elimistö vaihtaa Th1 ? Th2 ?vastetta joustavasti tarpeen mukaan. Borrelioosia sairastavilla elimistö on ikään kuin jumittunut Th1 vasteeseen (joillakin mahdollisesti Th 2). Tämän on oletettu olevan syynä siihen miksi niin monet borrelioosia sairastavat eivät sairastu helposti esim. nuhatauteihin. Th2-auttajasolujen toiminnan lisääntymistä on se sijaan havaittu esim. allergioita sairastavilla.

Borrelioosissa ongelmana näyttäisi siis tähänastisten tutkimusten/tietämyksen mukaan olevan tiettyjen sytokiinien liiallinen aktivoituminen eli niiden sytokiinien, jotka vaikuttavat Th1 vasteeseen. (Sytokiinit ovat valkuaisaineita, jotka kuljettavat viestejä soluista toisiin ja säätelevät kudosten tulehdusreaktioita.) Sytokiinit säätelevät myös immunoglobuliinien tuotantoa. Tutkimuksissa on havaittu, että Borrelioosia sairastavilla on yleensä IgG1 ja IgG3 vallitsevina ja IgG 2 alhainen sekä IgG4 tuskin havaittavissa. IgG4:n puuttuminen aiheuttanee TH1 taudin kaltaisen tilanteen (Scandinavian Journal of Immunology, June 1998, vol. 47, no. 6, pp. 575-581(7)

Kortisonin ja useimpien immuunijärjestelmää/tulehduksellisia sairauksia hillitsevien lääkkeiden vaikutus perustuu mm siihen että ne estävät sytokiinien synteesiä valkosoluissa. Ne eivät kuitenkaan erottele minkä sytokiinien synteesiä ne estävät. Tästä syystä ne heikentävät immuunijärjestelmää kokonaisuudessaan eivätkä ainoastaan esim. Th1 sytokiinejä. Borrelioosin aiheuttamissa niveltulehduksissa (kuten mahdollisesti muissakin niveltulehduksissa esim. reumassa) ongelmana on Th1 sytokiinien liiallinen aktivoituminen kuten mm. seuraavasta tutkimuksesta ilmenee:

T Helper1 Response Is Dominant and Localized to the Synovial Fluid in Patients with Lyme Arthritis Dawn M. Gross*, Allen C. Steere and Brigitte T. Huber2,*

"......Th1 cells dominate the immune response in the synovial fluid of patients with Lyme as well as those with rheumatoid or other types of chronic inflammatory arthritis. In addition, the severity of Lyme arthritis directly correlates with the ratio of Th1 to Th2 cells in the synovial fluid, such that the larger the effusion, the higher the ratio (r = 0.67, p < 0.05). These results suggest that Th1 cells play a direct role in the pathogenesis of the inflammatory process seen in Lyme arthritis, and that Th2 cells modulate the pro-inflammatory response generated by Th1 cells in the joint. Finally, we identify Th1 cells specific for outer surface protein A of Borrelia burgdorferi, the agent of Lyme disease. These cells are restricted to patients with Lyme arthritis and are localized to the joint. Furthermore, they persist in patients with prolonged antibiotic treatment-resistant Lyme arthritis, suggesting the possibility of an autoimmune process.

Tietyt sytokiinit, kuten TNF-alfa ja IL-1 näyttävät olevan niveltä tuhoavissa tulehduksissa avainasemassa sillä niiden pitoisuuden on havaittu lisääntyneen niveltulehduksissa. Sen vuoksi niveltulehdusten hoidossa huomiota on alettu kiinnittää mm näiden sytokiinien estämiseen. TNF lisää esim. nivelreumassa tulehdusta ja vaurioittaa nivelrustoa.

Seuraavalta sivulta löytyy tietoa reumasta sekä itsehoitoehdotuksia: http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/reumabio.html

--------------------------

TH2 vasteen vahvistaminen:

General Treatment Approach
Theoretical treatment goals:

To stimulate the Th-2 response by stimulation of endogenous or exogenous IL-10 and IL-4.
To avoid stimulatimg Th-1 cytokines.
To re-balance the immune system after the immune system is remodulated.

T-helper subset cells develop according to the cytokine profile present when stimulated. Therefore it is critical to intervene early and create a Th-2 Dominance. Improve Th-2 response:

Supplements:
-Stimulate endogenous glucocorticoids
-Elderberry
-Streptococcus thermophilus, Bifida bulgaris, and Bifida biidum.
-phosphatidylcholine containing arachidonic and stearic acids
-1,25-dihydroxyvitamin D3
-Vitamin A, high dose short term.
-soluble CD-30 glycoprotein from colostrum
-Astragalus membranaceus, Echinacea augustfolia
-cold pressed soybean,corn,safflower and canola oil. Avoid :
-Alcohol
-exogenous corticosteroid
-Reduce Omega 3 fatty acids
-L. plantarum and L. casei
-silica in food and supplement form
-Panax ginseng
-Chlorella
-Neem
-garlic
-Melatonin
-dihydroepiandrosterone
-Ultraviolet light avoid UVA
-Avoid UVA
-Avoid vitamin E
-Lentinian
-Ginko biloba
-curcumin
-Angelica sinensis
-Withania somnifera
-Eupatorium perfoliatum, Glycyrrhiza glabra,Ligustrumlucidum,Taraxicum officinale.

The Vitamin E Induces IL-2, natural killer cell function,IFNy. Vitamin E also decreases IL-4 and IL-6, especially in elderly patients.

The Garlic activates NK cells, increases T cell function and increases levels of IL-2.

Chlorella increases the expression of IFNy,IL-2 and increases macrophage activation.Other treatment options:

Deer Antler
The syphilitic Miasm
Teasel Root
Hyberbaric Oxygen Therapy
Castor Oil packs

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Väitöskirja reumassa esiintyvistä immunologisista prosesseista: Ann. Univ. Turkuensis D 605
ISBN 951-29-2657-1

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston kirjakauppa, tykk@utu.fi, p. (02) 333 6661 tai
Turun yliopiston kirjasto http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/, julkmyynti@utu.fi, p. (02) 333 6170.

Uutta tietoa immunologisista mekanismeista nivelreumassa

Nivelreumaa sairastaa joka sadas tai kahdessadas suomalainen. Nivelreuma luetaan autoimmuunitauteihin, joissa immuunijärjestelmän hyökkäys tuntemattomasta syystä kohdistuu vieraiden tunkeutujien sijasta erheellisesti omiin kudoksiin. Nivelreumassa immuunijärjestelmän toiminta johtaa erityisesti nivelkalvojen krooniseen tulehdukseen ja pahimmillaan lopulta nivelten tuhoutumiseen.

Niveliin kerääntyvät immuunijärjestelmän solut eli valkosolut käynnistävät tulehduksen ja ylläpitävät sitä. Immuunijärjestelmän toiminnan kannalta valkosoluista keskeisimpiä ovat antigeenia esittelevät solut, joiden tehtävänä on käynnistää immuunivaste, sekä auttaja-T-solut, jotka säätelevät muiden valkosolujen toimintaa. Antigeenia esittelevien solujen ja T-solujen vuorovaikutus määrittelee immuunivasteen laadun.

Niveltulehdukselle on tyypillistä myös immuunijärjestelmän toimintaa hillitsevät säätelymekanismit

LL Milja Möttösen immunologian ja reumatologian alaan kuuluvassa väitöskirjassa on selvitetty antigeenia esittelevien solujen ja auttaja-T-solujen toimintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä mekanismeja niveltulehduksessa, tavoitteena pohjustaa uusien hoitomuotojen kehittämistä. Möttösen tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan antigeenia esittelevien solujen jatkuva erilaistuminen tulehtuneessa nivelkudoksessa on eräs tärkeistä mekanismeista kroonisen tulehduksen kannalta, ja että tämän erilaistumisen estäminen on mahdollinen tapa estää tulehdusta nivelreumassa.

Tärkeä havainto Möttösen tutkimuksessa oli, että niveltulehdukselle on immuunijärjestelmän aktivaatiotilan lisäksi tyypillistä myös immuunivastetta säätelevien mekanismien aktiivinen toiminta. Tietyt antigeenia esittelevien solujen ja T-solujen vuorovaikutukseen liittyvät tulehdusta ylläpitävät tekijät ovat pikemminkin vaimentuneet. Keskeinen havainto oli niinikään, että osa niveleen kerääntyneistä auttaja-T-soluista on ns. säätelijä-T-soluja, joiden toiminnan tiedetään hillitsevän immuunivastetta.

Immunologisten mekanismien ymmärtäminen luo pohjan nivelreuman lääkekehitykselle

Viime vuosina on kehitetty uusia, yhä täsmällisempiä hoitoja nivelreumaan, mutta toistaiseksi mikään lääkitys ei ole osoittautunut tehokkaaksi kaikilla potilailla. Tautiin liittyvien immunologisten mekanismien selkeämpi ymmärtäminen on edellytyksenä parempien täsmähoitomuotojen kehittämiselle. On todennäköistä, että eri potilailla sairauden taustalla olevat mekanismit ovat erilaisia ja näin ollen laajempi kirjo täsmähoitomuotoja toisi avun yhä suuremmalle joukolle potilaita.

Antigeenia esittelevien solujen ja T-solujen toimintaan kohdistuvien lääkehoitojen kehittely on suuren mielenkiinnon kohteena. Möttösen työn havainnot osoittavat, että kroonisessa tulehduksessa läsnä olevat immunologiset mekanismit ovat monimutkaisia ja että myös immuunijärjestelmää vaimentavien säätelytekijöiden läsnäolo on huomioitava arvioitaessa miten antigeenia esittelevien solujen ja T-solujen toimintaa tulisi pyrkiä säätelemään nivelreumassa. Lisätutkimuksia tarvitaan säätelymekanismien, erityisesti säätelijä-T-solujen roolin selvittämiseksi.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

[Bb]

Lähettäjä: Sar_Ani Lähetetty: 11.3.2005 11:39

Soile, mitäs jos on sekä Il-2R, että allergiset parametrit (basofiilit. eosinofiilit ja IgE) koholla, plus satunnaisesti autovasta-aineita ?
_____________________________________________________________


Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 11.3.2005 18:30

Tutkimustulokset viittaavat elimistössä tapahtuviin autoimmuunireaktioihin, sillä autovasta-ainetutkimuksella etsitään nimenomaan immunologisia vasta-aineita elimistön omia kudoksia vastaan. Esim. reuman tyyppistä systeemistä autoimmuunitautia epäiltäessä tehdään yleensä suppea autoimmuunitutkimus, joka sisältää tumavasta-aineet, kryoglobuliinin ja reumafaktorin (joka saattaa kohota myös borrelian aiheuttamissa artriiteissa). Myös IL-2R:n nousu saattaa viitata esim. reumaan. Eosinofiiliset ja basofiiliset valkosolut osallistuvat allergiseen reaktioon. S-IgE on epäherkkä allergiatutkimus ja myös mm nivelreuma saattaa nostaa arvoa.

Mielenkiintoista on, että tutkimusten mukaan infektioilla on ilmeisesti astmalta ja allergisilta sairauksilta suojaavia vaikutuksia. Perheen ainoilla lapsilla on puolet useammin allerginen nuha kuin viidensillä lapsilla. Itä-Saksan saasteisissa kaupungeissa lapsilla oli selkeästi enemmän infektioita mutta vähemmän allergiaa kuin Länsi-Saksan lapsilla. Japanissa tuberkuliinitestiin reagoineilla lapsilla oli kolme kertaa vähemmän allergiaa kuin tuberkuliininegatiivisilla. Suomessa tehdyssä tutkimuksessa maatalossa kasvaneilla nuorilla todettiin vähemmän allergiaa kuin kaupunkilaisilla. Borrelioosi sen sijaan ei näytä suojaavan allergioilta eikä muilta autoimmuunisairauksilta kuten astmalta ja reumalta.