SUOMALAINEN (TYKSIN) TUTKIMUS

[Bb]

Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 30.10.2005 22:07

Tälläinen tutkimus on näymmä tekeillä (kohta valmis?)

Lymen borrelioosin hoitoprojekti

(SO LATE for Lyme ? Short Or Long Antibiotic Therapy Effective For Lyme Borreliosis)
Main coordinator of multicenter study:
Jarmo Oksi
dos, sisätautien ja infektiotautien erikoislääkäri
TYKS sisätautien klinikka (TUCS Dept of Medicine)
TY lääket. mikrobiologian laitos
puh: 02-31300786
jarmo.oksi@utu.fi

Lymen borrelioosi (LB) on Borrelia burgdorferi (B.b.) -spirokeetan aiheuttama puutiaisten välityksellä leviävä infektiosairaus, joka voi alkuvaiheen ihomuutoksen, ns. erythema migransin (EM) lisäksi aiheuttaa kuukausien tai vuosien kuluttua varsin laaja-alaisia, toisinaan kroonistuvia oireita. LB:a on TYKS:n alueella aktiivisesti tutkittu vuodesta -91. Aiemmat tutkimuksemme ovat kattaneet epidemiologisia, kliinisiä, immunologisia, laboratoriodiagnostisia ja etiopatogeneettisia näkökulmia.

LB:n hoito on kansainvälisesti katsoen hyvin kirjavaa varsinkin antibioottikuurien pituuden suhteen. Kuitenkaan randomoituja kaksoissokkotutkimuksia hoidon pituuden tarpeesta ei juurikaan ole tehty. Suonensisäinen lääkitys on katsottu tehokkaimmaksi LB:n disseminoituneessa vaiheessa mutta tarvittavan hoidon pituus on epäselvä. Lyhyttä ja pitkää disseminoituneen LB:n hoitoa vertaileva randomoitu plasebo-kontrolloitu ja kaksoissokotettu monikeskustutkimus (HYKS, TYKS ja Ahvenanmaan keskussairaala; pääkoordinaattorina Jarmo Oksi) käynnistyi 6/98. Potilaita (yht. 152 potilasta) kertyi tässä monikeskustutkimuksessa jnkv hitaammin kuin alunperin oletettiin ja viimeisten potilaiden seuranta on päättynyt vuonna 2004. Koodit on avattu ja aineistoa analysoidaan parhaillaan. Analyysin perusteella saadaan käsitys siitä, onko suonensisäisen lääkityksen jälkeen hyödyllistä jatkaa antibioottihoitoa vielä pitkällä tablettikuurilla. Kaikille annettiin ensiksi 3 viikon iv keftriaksonikuuri ja sen jälkeen 100 päivän ajaksi joko amoksisilliini tai plasebo. LB:n hoidon jälkeen melko usein esiintyvät "jälkioireet" voivat periaatteessa johtua joko 1) riittämättömästä hoidosta ja siitä että bakteeria ei ole saatu eradikoitua tai 2) potilaan omista immunologiselta pohjalta syntyvistä reaktiivisista mekanismeista tai jo syntyneistä palautumattomista kudostuhomuutoksista. Mikäli eroa tablettiantibioottia ja plaseboa saaneiden potilasryhmien välillä ei tule, tutkimuksen tulos viittaisi jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Diagnosointi ja hoito tapahtui kussakin näistä keskuksista. Potilaita seurattiin vähintään vuoden ajan. Lopullinen arvio hoidon tehosta perustuu Visual Analog Scale (VAS) -menetelmää käyttäen tehtyjen potilaan ja hoitavan lääkärin arvioihin sekä laboratoriotuloksiin, jotka yhdistetään pisteyttämällä. Pitkää ja lyhyttä antibioottihoitoa vertailevan kaksoissokotetun plasebokontrolloidun tutkimuksen tuloksien perusteella saadaan objektiivinen näyttö siitä, onko iv lääkityksen jälkeen käytetyistä pitkistä antibioottihoidoista hyötyä. Päätelmien suunnasta riippumatta tulokset herättänevät laajaa mielenkiintoa johtuen hoidon pituuden suurista vaihteluista eri maissa. Tutkimus on hyväksytty TYKS:n ja TY:n eettisissä toimikunnissa ja siihen on saatu Lääkelaitoksen lupa (KLnro 94/98 ). Tulosten analyysi on parhaillaan käynnissä.

English summary:
Lyme borreliosis (LB) is a tick-borne infection, that can be disseminated and cause multiorgan manifestations. The duration of treatment for disseminated LB has remained controversial, and there has been need of placebo controlled studies. We conducted a multicenter study ?Double-blind randomized placebo controlled study on the advantage of amoxicillin after iv ceftriaxone in the treatment of disseminated Lyme borreliosis�?. The number of patients enrolled was 152 and the follow-up of last patients ended up in 2004. The codes have been opened and analysis of the data is currently going on.

PHASE I/II multicentre clinical trial with an investigational vaccine for HIV1, GTU-MultiHIV. An intramuscular immunization in HIV-infected individuals.

Principal Investigator:
Prof. Annamari Ranki
MD,PhD, Department of Dermatology &Venereal Diseases HUCS
Sponsor:
FIT Biotech Oyj Plc, Tampere, Finland / Kari Laurikainen ( kari.laurikainen@fitbiotech.com)
Investigators:
Prof. Annamari Ranki, MD, PhD ? Helsinki
& Jarmo Oksi, MD,PhD - Turku ( jarmo.oksi@utu.fi )
The primary objective of the open, baseline-controlled dose-escalation study was to assess the safety and tolerability of GTU-MultiHIV (naked plasmid DNA vaccine). The secondary objective was to obtain preliminary information concerning the immune response induced by the GTU-MultiHIV in HAART-treated, HIV-1 ?positive subjects. . The follow-up included 14 visits /patient. The study has been approved by Ethics Committee of Helsinki University Hospital and information has been provided to the Ethics Committee of Turku University Central Hospital. Thirteen HIV-infected outpatients were enrolled (from May 2003) at participating centers. The planned follow-up period of patients that received the vaccine (two doses) has ended up in December 2004. The analysis of the data has been done by the sponsor, but is confidential so far. The main conclusion is that the vaccine was safe and well tolerated.

28.07.2005 12:47 Raija Ahokas

[Bb]

Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 31.10.2005 7:43

Oksi luennoi viime kesänä aiheesta Wienin kongressissa. Tutkimuksen ongelmana vain on se. että tutkimuksessa käytetty pidempi hoitoprotokolla ei sekään ole pitkä antibioottihoito (vrt esim tuberkuloosin hoito). Se on vastaava jota Klempner käytti ja hänhän tuli siihen tulokseen ettei pidemmästä ab hoidosta ollut hyötyä. Tutkimusta ovat kritisoineet useat tahot. Mm Iladsin lääkärit + tutkijat ovat kirjoittaneet asiasta http://www.ilads.org/position2.html. Kirjoitin asiasta myös Oksille kun huomasin hänen käyttäneen Klempnerin tutkimusta omassa tutkimuksessaan.
_____________________________________________________________


Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 31.10.2005 21:30

Niin valitettavasti Suomessa lähes 100 %:ti pyritään tutkimusten avulla puolustamaan sitä, että nykyinen hoitokäytäntömme on se ainoa ja oikea - amen. Silti esim. useat yhdistyksemmikin jäsenet ovat saaneet helpotusta oireisiinsa vuosienkin jälkeen pelkästään oraalisella (pieniannoksisella) AB-hoidolla ja tuskin tässä on pelkkä plasebo-vaikutus kysymysessä.

Missä viipyy vähän radikaalimmat kokeilut ja tutkimukset, onhan Oksikin mukana tutkimusryhmässä, joka on todennut Borren olevan krooninen, bakteerin pystyvän muuttamaan muotoaan, jne...

Tässä lainaus eräästä MS-potilaille tehdystä tutkimuksesta (missä viipyy esim. tällaiset kokeilut):

ECTRIMSissä esiteltiin yhden varsin mielenkiintoisen pienimuotoisen potilaskokeen väliaikatuloksia. Siinä oli liitetty tavanomaiseen interferonihoitoon (Avonex) 100 mg päiväannos doksisykliiniä. Neljän kuukauden yhdistelmähoidon perusteella doksisykliinin lisäys lääkitykseen vähensi merkittävästi MS-potilaiden MRI-aktiviteettia pelkkään Avonex-hoitoon verrattuna.

Doksisykliini kuuluu minosykliinin tavoin tetrasykliineihin, mutta se ei Kuopion yliopiston tutkijoiden aiemmin julkaisemien tutkimustulosten mukaan omaa läheskään yhtä suurta hermostoa suojaavaa potentiaalia kuin minosykliini. Lisäksi käytetty päiväannos oli puolta pienempi kuin taannoin MS-potilailla Kanadassa tehdyssä pitkässä (36 kk) hoitokokeilussa minosykliinillä.

Kiinnostus näihin kahteen tetrasykliiniin on ABCR-valmistajien keskuudessa kova. Em. tutkimuksen lisäksi Jenkeissä on käynnissä ainakin yksi minosykliinin ja Avonexin yhdistelmää tutkiva koe. Kanadassa puolestaan on tätä nykyä menossa isohko (90 potilasta) minosykliinin ja Copaxonen yhdistelmällä tehtävä potilaskoe. Yhdelläkään ABCR-valmistajista ei tietenkään ole halua testata omaa lääkettään minosykliiniä vastaan, vaan kaksoissokkoutetuissa kokeissa asetelmana on aina aktiivi lääke + minosykliini/doksisykliini vs. aktiivi lääke + placebo