Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 2.1.2007 16:30
Artikkeleiden mukaan samoja käypä hoito- suosituksia noudatetaan sekä julkisella että yksityisellä puolella. Vaikeaa on ymmärtää, miksi käydä yksityisvastaanotolla, kun hoitoja koskeva keittokirja resepteineen on kaikilla yhteinen - samaan lopputulokseen pääsee huomattavasti halvemmallakin? Ilmiselvää kuitenkin on, kuten muutama päivä sitten Helsingin Sanomissa olleessa artikkelissa todettiin, että erityisesti tiettyjen sairauksien kohdalla kuten gynekologia ja silmäsairaudet, lääkäreillä on tapana lähettää potilaita jatkohoitoon yksityispuolelle, vaikka hoito tulee järjestää kunnallisen puolen taholta. Erikoissairaanhoitoa vaativat sairaudet kuuluvat kunnallisen sairaanhoidon piiriin - yksityisvastaanotolle meno on aina vapaaehtoinen, oma valinta. Mikäli hoitoa ei ole kunnallisella puolella saatavilla, on sairastuneella oikeus saada maksusitoumus kunnalliselta puolelta yksityispuolelle. Mikäli jollakulla on epäselvyyttä asiasta omalla kohdalla, kannattaa kysellä asiasta lähemmin esim. Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksesta.
Kelan julkaisun mukaan käypä hoito - suositukset "Parhaimmillaankin ne ovat vain suosituksista. Jokainen potilas on yksilöllinen ja tarvitsee yksilöllisesti soveltuvan hoidon.." .... " Lääkäri päättää edelleen tarpeellisesta tutkimuksesta ja hoidosta - yhteisymmärryksessä potilaan kanssa" Kuten olemme viimeaikaisista sairastuneiden kokemuksista lukeneet, ei yksilöllisyys eikä yhteistyö toteudu käytännössä.
Perustuvatkohan suomalaiset Borrelioosin käypä hoito-ohjeet niihin n. 400 tutkimukseen joihin amerikkalaiset IDSA:n hoitosuositukset perustuvat vai niihin n. 18 000 muuhun borrelioosia käsittelevään tutkimukseen? Nopealla haulla en löytänyt Borrelioosia koskevia virallisia käypä hoito -suosituksia - onko joku muu löytänyt ne vai onko sitä koskeva tieto Auroran lääkärin suullisesti antamaa tietoa?
Tietoa käypä hoito- suosituksista esim. seuraavilla sivuilla:
http://www.kaypahoito.fi/kotisivut/sivu ... _sivusto=6 "Käypä hoito -suositukset ovat näyttöön perustuvaa lääketiedettä eli ne pohjaavat alansa parhaimpaan ja uusimpaan tutkimukseen. Suosituksia laatineet työryhmät pitävät huolta siitä, että suositusten linjaus pysyy uusimpien tutkimustulosten tasalla. Jokainen suositus pyritään tarkistamaan ja tarvittaessa päivittämään määräajoin ? noin kolmen vuoden välein tai nopeamminkin, jos maailmalta saadaan tietoa tarpeesta uudistaa suosituksen diagnostiikka- tai hoitolinjauksia, tiivistää Käypä hoito -organisaation kehittämispäällikkö Jorma Komulainen.
Käypä hoito -suositukset linjaavat potilaiden hoitoa vaikuttavien hoitojen suuntaan tasapuolisesti ympäri Suomea. Hoitosuositusten pohjalta pystytään rakentamaan alueellisesti järkevää työnjakoa sairaanhoitopiireissä kirjaamalla paikalliset hoitoketjut yhteisen toiminnan pohjaksi. Tämä parantaa merkittävästi potilaiden hoitoa ja poistaa päällekkäistä työtä.
Käypä hoito -suosituksia on tähän mennessä laadittu yli 70 ja työn alla on noin 30 suositusta. Uusia aiheita on ehdotettu toteutettavaksi useita kymmeniä. Suositusten laadintatyö tehdään pitkälti suomalaisten lääkärien talkoovoimin. Käypä hoito -organisaatio toimii itsenäisesti Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin yhteydessä. Suositustyötä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys."
--------------------------------------------------------------------------------
Kelan sanomat 1/2005
http://www.fpa.fi/in/internet/kelansano ... enDocument
Hoitoon pääsyn kriteerit ovat laatusuosituksia
Maaliskuun alusta ovat astuneet voimaan kiireettömään hoitoon pääsyä turvaavat säädökset. Kolmen päivän, kolmen viikon ja kuuden kuukauden takarajat täsmentävät jo perustuslain edellyttämää valtiolle ja kunnille annettua velvoitetta turvata kansalaisille tarpeelliset terveyspalvelut.
Lääkärin päätösvalta potilaan hoidossa säilyy hoitotakuujärjestelmänkin aikana kuten ammatinharjoittamislaki edellyttää:
- Lakimuutokset eivät tuo subjektiivista oikeutta hoitoon kansalaiselle. Lääkäri päättää edelleen tarpeellisesta tutkimuksesta ja hoidosta - yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, ylilääkäri Kati Myllymäki sosiaali- ja terveysministeriöstä korostaa.
- Käypä hoito -suositukset on ymmärretty laatusuosituksiksi, joita noudattamalla perusteeton vaihtelu hoitokäytännöissä pienenee. Hoitosuositukset eivät ole muodostaneet kliinistä pakkopaitaa lääkäreille, vaan hoito on räätälöity yksilöllisesti potilaan kokonaistilanne huomioiden. Näin tulee olemaan myös hoitotakuuseen liittyvien hoitoon pääsyn kriteerien suhteen, Kati Myllymäki sanoi tammikuussa pidetyillä Lääkäripäivillä Helsingissä.
- Myös yhtenäiset hoitoon pääsyperusteet ovat siis ohjeistus, joka sisältää kannanoton myös siihen, mitä palveluita kunnallinen terveydenhuolto tarjoaa.
- Ohjeiston toimivuudesta kerätään kokemuksia ja arvioidaan niiden oikeudenmukaisuutta. Myös uudet tutkimustulokset ja hoitokäytännöt tulevat edellyttämään kriteeristön jatkuvaa päivittämistä.
- Vaikka potilaan kohdalla arvioitu hoitokynnys ei ylittyisi esimerkiksi leikkaukseen, niin se ei tarkoita sitä, että potilas jää kokonaan ilman hoitoa. Vaikka potilaan tila ei edellyttäisi jotakin erityistoimenpidettä, niin toki muuta tarpeellista hoitoa on tarjottava kuten lääkehoitoa, kuntoutusta, apuvälineitä jne.
- Hoitoon pääsyn kriteerit tulevat ohjaamaan lähetekäytäntöjä erikoissairaanhoitoon. Ohjeisto tulee myös olemaan johtamisen apuväline voimavarojen jakoa suunnitellessa ja erikoissairaanhoidon toteutumisen seurannassa. Myös potilaat voivat nähdä, mihin hoitoon pääsy perustuu.
Hoitoon pääsyn perusteet
Kiireettömällä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jossa potilaan terveydentila ei vaadi välitöntä hoitoon pääsyä vaan potilas voi odottaa sekä hoidon tarpeen arviointiin että itse hoitoon pääsyä.
Kiireettömän tutkimuksen ja hoidon tarve arvioidaan samojen perusteiden mukaan koko maassa. Nämä perusteet on koottu yhtenäiseksi julkaisuksi, joka on tuotettu sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuille pdf-versiona - www.stm.fi.
Perusteista on tehty myös painettu julkaisu, joka on jaettu kaikille sairaanhoitopiireille ja terveyskeskuksille. Julkaisu käännetään ruotsiksi.
Hoitoon pääsyn perusteet on lähes 200-sivuinen julkaisu, joka on jaoteltu seuraaviin osa-alueisiin: sisätaudit, kirurgia, naistentaudit, lastentaudit, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkku-taudit, hammas- ja suusairaudet, nuorisopsykiatria, lastenpsykiatria, neurologia, keuhkosairaudet, sekä apuvälinepalvelu. Lisäksi aikuispsykiatria, keuhkosairaudet, glaukooma ja kuvantaminen.
Kriteerit käsittävät toimenpiteitä kuten eturauhasen höyläys tai sappirakon poisto sekä myös kuvantamistutkimusten perusteita tai lihavuuden hoitoa. Osa kriteeristöjä on pisteytyksiä, joissa pisteytetään mm oireet, haitta, kipu, komplikaatiot ja osa kuvailevampia ja/tai kansainvälisiin ohjeistuksiin perustuvia kuten lisääntynyt syöpäriski, heikentynyt selviytyminen työssä/opiskelussa.
Käypä hoito tuttua jo potilaillekin
? Yhä useampi potilas tuntee sairautensa Käypä hoito -suositukset. Ei ole harvinaista, että potilas haluaa tarkistaa, hoidetaanko häntä suositusten mukaisesti, LT Eeva Ketola sanoo. Hän toimii lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkärijärjestöjen Käypä hoito -hankkeen päätoimittajana. Käypä hoito -suosituksia on Suomessa tehty kymmenen vuotta.
Suositukset ovat valtakunnallisia eri sairauksien hoitosuosituksia, joiden avulla pyritään parantamaan hoidon laatua ja vähentämään hoitokäytäntöjen vaihtelua.
? Kaikki lääkärit tuntevat suositukset, Eeva Ketola uskoo ja korostaa, että kyse ei ole lääkäreiden 'keittokirjasta' eikä hoitonormeista vaan:
? Parhaimmillaankin ne ovat vain suosituksista. Jokainen potilas on yksilöllinen ja tarvitsee yksilöllisesti soveltuvan hoidon, mutta hoitosuositukset toimivat hyvänä tukena lääkärin käytännön työssä, hän sanoo.
Suosituksista julkaistaan myös potilasversioita sekä Hyvä terveys -lehdessä että Käypä hoito -suositusten Internet-sivuilla.
Potilaille laadituissa tiivistelmissä esitetään suositusten keskeinen sisältö. Ennen kaikkea niissä selostetaan oireiden tunnistamista ja hoitoon hakeutumista sekä yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä hoitovalintoja.
Käypä hoito -suosituksiin on niputettu näyttöön perustuvaa lääketieteellistä tietoa. Niitä on parhaillaankin laatimassa yli 600 lääketieteen eri alojen asiantuntijaa. Tammikuussa oli valmiina suositukset 54 sairauden hoitoon, 30 suositusta oli tekeillä ja 8 ehdotusta odotti vuoroaan. Tuorein valmistunut hoito-ohje koskee lasten ruoka-allergioita. Seuraava suositus julkaistaan huhtikuussa ja se koskee alkoholihaittojen hoitoa.
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
Valvojat: Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Bb
Lähettäjä: elefantti7 Lähetetty: 3.1.2007 22:27
Vastaan kysymykseen käypä hoito-suosituisesta borrelioosin hoidossa. Itse en tiennyt koko termiä ennen Soilen selitystä asiasta.
Kun olin Auroran infektiosairaalassa ja keskustelimme infektiolääkärin kanssa, ei kertaakaan mainittu sanaa käypä hoito. Infektiolääkäri totesi Auroran sairaalan kannan olevan aina sama borrelioosin hoidon suhteen eli 3 viikkoa tiputusta. Kysyin HUSin kantaa. Hän vastasi, että käytäntö on sama siellä. Infektiolääkäri oli vielä erittäin vähäsanainen ja korosti koko ajan samaa asiaa, että olin saanut liikaa hoitoa eli tablettikuurin tiputuksen jälkeen. Hän myönsi, että uskoo oireisiini, mutta ei voi asialle mitään. Eli hän pahoitteli sitä, että ei voinut auttaa minua.
Ristiriitatilanteen tapauksessani aiheuttaa se, että olen nähtävästi saanut pitkäaikaisen virtsatieinfektion ja sitä hoidetaan samoilla antibiooteilla kuin borrelioosia. Toista sairautta siis hoidetaan ja toista ei. Kumpi lie vaarallisempi ja kumpi tapa lie oikein: hoitaa vai ei hoitaa.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 4.1.2007 10:40
Elefantti, näin "korvakuulolta" virtsatietilehdus on yksi kroonisen Borren yleisimpiä oireita ja yleensä, kun virtsatietulehdukseen liityy yleensä muitakin (Borrelian) oireita, niin on aika kornia hoitaa virtsatietulehdusta, kun aiheuttaja on Borrelia-bakteeri, lisäinfektiot, alentunut vastuskyky, jne.
Esim. harvassa on ne urologit, jotka Borreliasta mitään tietää, olen kuullut kymmeniä kertoja, että VTT:n aiheuttajana ei voi olla Borrelia.
Kuitenkin olen saanut erilaisia antibioottihoitoja 7 vuoden aikana yli 4 vuotta, yleensä kuuri on määrätty jonkin muun oireen kuin Borrelian perusteella, kuitenkin näiden 7 vuoden aikana kaikki Borrelia-kokeet ovat olleet positiivisiä ja niitä on otettu useita kymmeniä, lisäksi lisäinfektioita on ollut useita.
Eli akuuttia hoitoa olen saanut, mutta esim. tiettyjä antibiootteja, joita muualla käytetään menestyksellä (tutkimustilosten perusteella) en ole saanut, perusteluksi on riittänyt, että meillä Suomessa ei ole "tapana".
Onko tämä nyt sitten sitten sitä potilaan ja lääkärin yhdessä päättämää ja suunnittelemaa hoitoa, jos perusteltuun ehdotukseen vastaus on, että meillä ei ole "tapana". Kuitenkin esim. Minosykliinillä tehdään aika laajamittaista tutkimusta MS-potilailla Suomessa, juuri sen takia, että näyttöä siitä on, että se auttaa (osalle) parhaiten keskushermosto-oireisiin.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: elefantti7 Lähetetty: 4.1.2007 13:17
Hei Jukka
Arvelinkin, että virtsatietulehdus, johon lääkkeet eivät tunnu purevan, on kroonisen borrelioosin merkkejä.
Minosykliinistä sen verran, että pyysin sitä terv.keskuslääkäriltä. Hän ei löytänyt sitä Pharmaciasta, mutta lupasi kysellä, miten sitä voisi hankkia. Sattui vain niin huonosti, että jouduin vaihtamaan lääkäriä juuri ennen uutta käyntiä. Näin jäi tämäkin asia hoitamatta. Jälkeenpäin kuulin, että lääkäri voi tilata sitä esim. Euroopasta. Tietysti se tulisi kalliimmaksi. Kyseinen antibiootti maksaa Espanjassa hiukan yli 4 euroa ja olisiko siinä 20 tbl. Olen käyttänyt sitä noin 2 kk. ja kyllä siitä hyötyä on, niinkuin arvelitkin, juuri neurologisiin oireisiin. Olen tehnyt sen käytöstä tarkat muistiinpanot ja jos haluat, voin jäljentää ne tähän palstaan tai johonkin muualle.
Haluan kertoa kaikille, että lähetin kyselyn borrelioosin hoidosta oikeusturvakeskukseen 27.12.2006. Tänään sain kirjeen sieltä ja se kuuluu:
Ilmoitus asian siirtämisestä
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ilmoittaa siirtäneensä yllämainitun kirjoituksen hallintolain (434/2003) 21 §:n sekä oikeusturvakeskuksen ja lääninhallituksen välisen toimivallanjaon mukaisesti Etelä-Suomen lääninhallituksen alueellisen palveluyksikön käsiteltäväksi. Allekirjoittajina apulaisjohtaja Tarja Holi ja lakimies Marja Tohkanen.
Olisiko tämä hyvä vai huono käänne? Toivon ainakin, että hyvä. Ihmettelen käsittelyn nopeutta. Ehkä kuitenkin tapaus borrelioosi on niin vaikea aihe, että tarvitaan ennakkotapaus ihan lainsäädöllisesti - vai mitä arvelette?
_____________________________________________________________
Lähettäjä: ukka61 Lähetetty: 4.1.2007 21:36
Hyvä Fantti, juuri tuollaista aktiivisuutta kaivattaisiin kaikilta.
Pistä vaan avoimesti kokemuksia Minosykliinistä, yms. Kaikki jaettu tieto on eteenpäin ja näiden sivujen kävijämäärä on hämmästyttävän suuri - Borrelia ja kaikki siihen liittyvä on paljon suurempi ongelma kuin kuvitellaan - ei kai näitä kukaan lämpimikseen lue.
On ollut hienoa huomata, että kotisivujen ja Soijuvin ansiokkaan työn ansioista tänne tulee lisää omilla aivoilla varustettuja ja kriittisiä kirjoittajia.
Ennen tämä toiminta oli niin konservatiivista ja ainut ohje oli kääntyä (hoitavan) lääkärin puoleen. Kuitenkin valitettava fakta on, ettei mikään [hoidot, (sosiaaliset-, tuki-, eläkeasiat, yms.] ole muuttuneet mihinkään sitten 1990-luvun lopun, viitteitä siitä, että hoitolinja jyrkkenee on jo ilmassa, koska, jos Borre-ongelma hyväksytään, se vaatii melkoisesti muutoksia ja on odotettavissa aika paljon erilaisia valituksia, etuuksien myöntämisiä, jne.
Esim. MS-keskustelupalstalla keskustellaan siitä, millä ehdoilla saa kunnalta/valtiolta tukea auton, ilmastoinnin, pesukoneen, jne. hankintaan, me joudumme tappelemaan jo diagnoosista, tämä vain esimerkkinä skitsosta tilanteesta. Heillehän vammaistuet, peruskorvattavat lääkkeet, yms. on ollut itsestäänselvyys jo pitkään.
Me emme saa edes tutkimukseen perustuvia hoitoja, vaikka itse lääkkeet maksaisimme ja sitten - aika skitsoa taas - aika surutta kirjoitetaan reseptejä toinen toistaan kovemmista "kolmiolääkkeistä", joilla ei ole mitään tekemistä Borren parantamisen/remissioon saamisen kanssa, kuitenkin nämä lääkkeet ovat erittäin maksa/munuaistoksisia ja aiheuttavat muita sivuvaikutuksia. Tämä on ollut asia, mitä koskaan en ole ymmärtänyt, enkä tule ymmärtämään.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: elefantti7 Lähetetty: 5.1.2007 0:07
" Lakimuutos ei tuo subjektiivista oikeutta hoitoon kansalaiselle."
( Lainaus lääkäripäiviltä)
Näin kirjoitti Soijuv.
" Eihän se sovi, että potilas itse määrää hoitonsa."
Näin sanoi minua hoitava terv.keskuslääkäri. Siksi hän kirjoittikin 2 sivua pitkän lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Niinkuin tiedätte, sieltä sain vain vakuutuksen, että sairauttani ei hoideta millään tavalla.
Pitäisikö minun hyväksyä kiltisti kuolemani?
Haluan elää ja mikäli mahdollista parantua.
Ja siksi teen kaikkeni saadakseni hoitoa, joka auttaa minua.
Tiedän monien hoitojen riskit.
Tiedän, että vaikka ne parantavat, ne voivat vahingoittaa solujani.
Siitä huolimatta haluan kokeilla niitä.
Nyt olen päättänyt ostaa Rife-laitteen. Pelkään jonkin verran Herxejä, mutta pelkään muitakin uusia asioita. Ja ne monet kokemukset, joita olen lukenut, kannustavat kokeilemaan. Ihmiset voivat joka tapauksessa paremmin otettuaan Rife hoitoa.
Jukka, kiitos kannustuksesta kirjoittaa omista mietiskelyiden tuloksista. Olen kohta 2 vuotta miettinyt ja etsinyt vastausta sairauteeni ja parantumiseeni, En tiedä sitä vieläkään. Oireet pahenevat jatkuvasti. Ilman antibioottia en pysty olemaan paria viikkoa kauempaa. Keneltä sitä saan?
Itsemääräämisoikeudesta. Melkein kaikkia muita sairauksia, joista on saatu selville aiheuttaja, hoidetaan sen mukaisesti. esim.hiv, syöpä, sydän ym. Ihmisille annetaan jopa antibiootteja, vaikka ei varsinaisesti tiedetä syytä tulehduksiin. esim. epämääräiset kivut ja turvotukset.
Miksi sitten borrelioosia ei hoideta antibiooteilla, vaikka tiedetään sen olevan tulehdussairaus, bakteerisairaus?
Sitäpaitsi potilasoikeus koskee hoidoista kieltäytymistä. Meidän ei tarvitse hyväksyä kaikenlaisia hoitoja, kun olemme saaneet niistä tietoa. Ja vaikka ihminen ei ymmärtäisikään kieltäytymisensä syytä, kenellekään ei pakolla pistetä lääkkeitä suuhun.
Miksi sitten emme saisi perustella tarvettamme antibiootteihin? Jos jollakin on epäilyksiä niiden tarpeellisuudesta, niin emmekö me, jotka joudumme elämään ja kärsimään, tiedä, mikä helpottaa ja mikä ei. En usko, että kukaan syö ilman syytä antibiootteja. Jokainen tietää, miten paljon haittavaikutuksia niistä on.
Minusta tuntui järkyttävältä, kun infektiolääkäri sanoi syyksi, ettei voi määrätä antibiootteja, sen, ettei niistä ole havaittu olevan apua. Keneltäkähän he ovat kysyneet? Tutkimuksia ei varmaankaan ole tehty, Kerroin hänelle omia kokemuksiani. Eli, jos ei saa antibiootteja, pitää syödä kipulääkkeitä. Kumpi sitten on parempi.
Jukalle vielä sen verran, että kysytään Soijuvilta, kirjoitetaanko tälle palstalle kokemuksia lääkkeistä ja muista kokeiluista vai avaako hän toisen palstan, joka on tarkoitettu sellaisia asioita varten! Vastaisitko Soijuv?
Minusta on todella mukava kuulla toisten kokemuksia ja mietteitä sairaudestaan ja hoidoistaan, joita on käynyt lävitse. Kiitos Jukka. Mielenkiinnolla odotan, mitä Etelä-Suomen lääninhallitus tulee päättämään borrelioosin hoidosta.
Vastaan kysymykseen käypä hoito-suosituisesta borrelioosin hoidossa. Itse en tiennyt koko termiä ennen Soilen selitystä asiasta.
Kun olin Auroran infektiosairaalassa ja keskustelimme infektiolääkärin kanssa, ei kertaakaan mainittu sanaa käypä hoito. Infektiolääkäri totesi Auroran sairaalan kannan olevan aina sama borrelioosin hoidon suhteen eli 3 viikkoa tiputusta. Kysyin HUSin kantaa. Hän vastasi, että käytäntö on sama siellä. Infektiolääkäri oli vielä erittäin vähäsanainen ja korosti koko ajan samaa asiaa, että olin saanut liikaa hoitoa eli tablettikuurin tiputuksen jälkeen. Hän myönsi, että uskoo oireisiini, mutta ei voi asialle mitään. Eli hän pahoitteli sitä, että ei voinut auttaa minua.
Ristiriitatilanteen tapauksessani aiheuttaa se, että olen nähtävästi saanut pitkäaikaisen virtsatieinfektion ja sitä hoidetaan samoilla antibiooteilla kuin borrelioosia. Toista sairautta siis hoidetaan ja toista ei. Kumpi lie vaarallisempi ja kumpi tapa lie oikein: hoitaa vai ei hoitaa.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 4.1.2007 10:40
Elefantti, näin "korvakuulolta" virtsatietilehdus on yksi kroonisen Borren yleisimpiä oireita ja yleensä, kun virtsatietulehdukseen liityy yleensä muitakin (Borrelian) oireita, niin on aika kornia hoitaa virtsatietulehdusta, kun aiheuttaja on Borrelia-bakteeri, lisäinfektiot, alentunut vastuskyky, jne.
Esim. harvassa on ne urologit, jotka Borreliasta mitään tietää, olen kuullut kymmeniä kertoja, että VTT:n aiheuttajana ei voi olla Borrelia.
Kuitenkin olen saanut erilaisia antibioottihoitoja 7 vuoden aikana yli 4 vuotta, yleensä kuuri on määrätty jonkin muun oireen kuin Borrelian perusteella, kuitenkin näiden 7 vuoden aikana kaikki Borrelia-kokeet ovat olleet positiivisiä ja niitä on otettu useita kymmeniä, lisäksi lisäinfektioita on ollut useita.
Eli akuuttia hoitoa olen saanut, mutta esim. tiettyjä antibiootteja, joita muualla käytetään menestyksellä (tutkimustilosten perusteella) en ole saanut, perusteluksi on riittänyt, että meillä Suomessa ei ole "tapana".
Onko tämä nyt sitten sitten sitä potilaan ja lääkärin yhdessä päättämää ja suunnittelemaa hoitoa, jos perusteltuun ehdotukseen vastaus on, että meillä ei ole "tapana". Kuitenkin esim. Minosykliinillä tehdään aika laajamittaista tutkimusta MS-potilailla Suomessa, juuri sen takia, että näyttöä siitä on, että se auttaa (osalle) parhaiten keskushermosto-oireisiin.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: elefantti7 Lähetetty: 4.1.2007 13:17
Hei Jukka
Arvelinkin, että virtsatietulehdus, johon lääkkeet eivät tunnu purevan, on kroonisen borrelioosin merkkejä.
Minosykliinistä sen verran, että pyysin sitä terv.keskuslääkäriltä. Hän ei löytänyt sitä Pharmaciasta, mutta lupasi kysellä, miten sitä voisi hankkia. Sattui vain niin huonosti, että jouduin vaihtamaan lääkäriä juuri ennen uutta käyntiä. Näin jäi tämäkin asia hoitamatta. Jälkeenpäin kuulin, että lääkäri voi tilata sitä esim. Euroopasta. Tietysti se tulisi kalliimmaksi. Kyseinen antibiootti maksaa Espanjassa hiukan yli 4 euroa ja olisiko siinä 20 tbl. Olen käyttänyt sitä noin 2 kk. ja kyllä siitä hyötyä on, niinkuin arvelitkin, juuri neurologisiin oireisiin. Olen tehnyt sen käytöstä tarkat muistiinpanot ja jos haluat, voin jäljentää ne tähän palstaan tai johonkin muualle.
Haluan kertoa kaikille, että lähetin kyselyn borrelioosin hoidosta oikeusturvakeskukseen 27.12.2006. Tänään sain kirjeen sieltä ja se kuuluu:
Ilmoitus asian siirtämisestä
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ilmoittaa siirtäneensä yllämainitun kirjoituksen hallintolain (434/2003) 21 §:n sekä oikeusturvakeskuksen ja lääninhallituksen välisen toimivallanjaon mukaisesti Etelä-Suomen lääninhallituksen alueellisen palveluyksikön käsiteltäväksi. Allekirjoittajina apulaisjohtaja Tarja Holi ja lakimies Marja Tohkanen.
Olisiko tämä hyvä vai huono käänne? Toivon ainakin, että hyvä. Ihmettelen käsittelyn nopeutta. Ehkä kuitenkin tapaus borrelioosi on niin vaikea aihe, että tarvitaan ennakkotapaus ihan lainsäädöllisesti - vai mitä arvelette?
_____________________________________________________________
Lähettäjä: ukka61 Lähetetty: 4.1.2007 21:36
Hyvä Fantti, juuri tuollaista aktiivisuutta kaivattaisiin kaikilta.
Pistä vaan avoimesti kokemuksia Minosykliinistä, yms. Kaikki jaettu tieto on eteenpäin ja näiden sivujen kävijämäärä on hämmästyttävän suuri - Borrelia ja kaikki siihen liittyvä on paljon suurempi ongelma kuin kuvitellaan - ei kai näitä kukaan lämpimikseen lue.
On ollut hienoa huomata, että kotisivujen ja Soijuvin ansiokkaan työn ansioista tänne tulee lisää omilla aivoilla varustettuja ja kriittisiä kirjoittajia.
Ennen tämä toiminta oli niin konservatiivista ja ainut ohje oli kääntyä (hoitavan) lääkärin puoleen. Kuitenkin valitettava fakta on, ettei mikään [hoidot, (sosiaaliset-, tuki-, eläkeasiat, yms.] ole muuttuneet mihinkään sitten 1990-luvun lopun, viitteitä siitä, että hoitolinja jyrkkenee on jo ilmassa, koska, jos Borre-ongelma hyväksytään, se vaatii melkoisesti muutoksia ja on odotettavissa aika paljon erilaisia valituksia, etuuksien myöntämisiä, jne.
Esim. MS-keskustelupalstalla keskustellaan siitä, millä ehdoilla saa kunnalta/valtiolta tukea auton, ilmastoinnin, pesukoneen, jne. hankintaan, me joudumme tappelemaan jo diagnoosista, tämä vain esimerkkinä skitsosta tilanteesta. Heillehän vammaistuet, peruskorvattavat lääkkeet, yms. on ollut itsestäänselvyys jo pitkään.
Me emme saa edes tutkimukseen perustuvia hoitoja, vaikka itse lääkkeet maksaisimme ja sitten - aika skitsoa taas - aika surutta kirjoitetaan reseptejä toinen toistaan kovemmista "kolmiolääkkeistä", joilla ei ole mitään tekemistä Borren parantamisen/remissioon saamisen kanssa, kuitenkin nämä lääkkeet ovat erittäin maksa/munuaistoksisia ja aiheuttavat muita sivuvaikutuksia. Tämä on ollut asia, mitä koskaan en ole ymmärtänyt, enkä tule ymmärtämään.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: elefantti7 Lähetetty: 5.1.2007 0:07
" Lakimuutos ei tuo subjektiivista oikeutta hoitoon kansalaiselle."
( Lainaus lääkäripäiviltä)
Näin kirjoitti Soijuv.
" Eihän se sovi, että potilas itse määrää hoitonsa."
Näin sanoi minua hoitava terv.keskuslääkäri. Siksi hän kirjoittikin 2 sivua pitkän lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Niinkuin tiedätte, sieltä sain vain vakuutuksen, että sairauttani ei hoideta millään tavalla.
Pitäisikö minun hyväksyä kiltisti kuolemani?
Haluan elää ja mikäli mahdollista parantua.
Ja siksi teen kaikkeni saadakseni hoitoa, joka auttaa minua.
Tiedän monien hoitojen riskit.
Tiedän, että vaikka ne parantavat, ne voivat vahingoittaa solujani.
Siitä huolimatta haluan kokeilla niitä.
Nyt olen päättänyt ostaa Rife-laitteen. Pelkään jonkin verran Herxejä, mutta pelkään muitakin uusia asioita. Ja ne monet kokemukset, joita olen lukenut, kannustavat kokeilemaan. Ihmiset voivat joka tapauksessa paremmin otettuaan Rife hoitoa.
Jukka, kiitos kannustuksesta kirjoittaa omista mietiskelyiden tuloksista. Olen kohta 2 vuotta miettinyt ja etsinyt vastausta sairauteeni ja parantumiseeni, En tiedä sitä vieläkään. Oireet pahenevat jatkuvasti. Ilman antibioottia en pysty olemaan paria viikkoa kauempaa. Keneltä sitä saan?
Itsemääräämisoikeudesta. Melkein kaikkia muita sairauksia, joista on saatu selville aiheuttaja, hoidetaan sen mukaisesti. esim.hiv, syöpä, sydän ym. Ihmisille annetaan jopa antibiootteja, vaikka ei varsinaisesti tiedetä syytä tulehduksiin. esim. epämääräiset kivut ja turvotukset.
Miksi sitten borrelioosia ei hoideta antibiooteilla, vaikka tiedetään sen olevan tulehdussairaus, bakteerisairaus?
Sitäpaitsi potilasoikeus koskee hoidoista kieltäytymistä. Meidän ei tarvitse hyväksyä kaikenlaisia hoitoja, kun olemme saaneet niistä tietoa. Ja vaikka ihminen ei ymmärtäisikään kieltäytymisensä syytä, kenellekään ei pakolla pistetä lääkkeitä suuhun.
Miksi sitten emme saisi perustella tarvettamme antibiootteihin? Jos jollakin on epäilyksiä niiden tarpeellisuudesta, niin emmekö me, jotka joudumme elämään ja kärsimään, tiedä, mikä helpottaa ja mikä ei. En usko, että kukaan syö ilman syytä antibiootteja. Jokainen tietää, miten paljon haittavaikutuksia niistä on.
Minusta tuntui järkyttävältä, kun infektiolääkäri sanoi syyksi, ettei voi määrätä antibiootteja, sen, ettei niistä ole havaittu olevan apua. Keneltäkähän he ovat kysyneet? Tutkimuksia ei varmaankaan ole tehty, Kerroin hänelle omia kokemuksiani. Eli, jos ei saa antibiootteja, pitää syödä kipulääkkeitä. Kumpi sitten on parempi.
Jukalle vielä sen verran, että kysytään Soijuvilta, kirjoitetaanko tälle palstalle kokemuksia lääkkeistä ja muista kokeiluista vai avaako hän toisen palstan, joka on tarkoitettu sellaisia asioita varten! Vastaisitko Soijuv?
Minusta on todella mukava kuulla toisten kokemuksia ja mietteitä sairaudestaan ja hoidoistaan, joita on käynyt lävitse. Kiitos Jukka. Mielenkiinnolla odotan, mitä Etelä-Suomen lääninhallitus tulee päättämään borrelioosin hoidosta.
Viimeksi muokannut Bb, Ke Helmi 18, 2009 14:43. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Lähettäjä: Sailairina Lähetetty: 5.1.2007 9:37
Käypä hoidon-kotisivuilla sanotaan selkeästi: "Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä."
Tuntuu vähän vitsiltä
www.kaypahoito.fi sivujen hakukoneelle sanalla borrelioosi tai lyme löytyi 44 hakutulosta:
* Ihon bakteeri-infektiot
* Eteisvärinä
* Diabeettinen retinopatia
* Nivelreuma
* Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvä hoito
* Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja-vaaran arviointi ja hoito
* Astma
* Osteoporoosi
* Parkinsonin tauti
* Lasten ja nuorten syömishäiriöt
* Tulehduskipulääkkeiden turvallinen käyttö
* Lonkkamurtumapotilaiden hoito
* Ihon, hiusten ja kynsien sieni-infektiot: näytteiden otto, diagnostiikka ja vastauskäytäntö
* Glaukooma
* Aikuisten lihavuus
* Äkillinen välikorvatulehdus
* Huumeongelmaisen hoito
* Siedätyshoito
* Munasarjasyöpä
* Keliakia
* Virtsatieinfektiot
* Aikuisiän aivovammat (osa 1)
* Aivovammojen jälkitilat (osa 2)
* Runsaiden kuukautisvuotojen tutkimukset ja hoito
* Rintasyövän hoito
* Alkoholiongelmaisen hoito
* Aivoinfarkti
* Crohnin taudin hoito
* Ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys (gastroskopia)
* MS-taudin lääkehoito ja kuntoutus
* Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito
* Depressio
* Skitsofrenia
* Sydäninfarktin diagnostiikka
* Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset ? diagnostiikka, hoito ja seuranta
* Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen
* Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta
* Aikuisten vaikean sepsiksen hoito
* Laskimotukos ja keuhkoembolia
* Kohonnut verenpaine
* Ihomelanooma
Kävin muutaman lävitse, mutta silmiini ei osunut "borrelioosi" tai "lyme" sanoja artikkeleista. Täytynee lukea tarkemmin...
Käypä hoidon-kotisivuilla sanotaan selkeästi: "Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä."
Tuntuu vähän vitsiltä
www.kaypahoito.fi sivujen hakukoneelle sanalla borrelioosi tai lyme löytyi 44 hakutulosta:
* Ihon bakteeri-infektiot
* Eteisvärinä
* Diabeettinen retinopatia
* Nivelreuma
* Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvä hoito
* Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja-vaaran arviointi ja hoito
* Astma
* Osteoporoosi
* Parkinsonin tauti
* Lasten ja nuorten syömishäiriöt
* Tulehduskipulääkkeiden turvallinen käyttö
* Lonkkamurtumapotilaiden hoito
* Ihon, hiusten ja kynsien sieni-infektiot: näytteiden otto, diagnostiikka ja vastauskäytäntö
* Glaukooma
* Aikuisten lihavuus
* Äkillinen välikorvatulehdus
* Huumeongelmaisen hoito
* Siedätyshoito
* Munasarjasyöpä
* Keliakia
* Virtsatieinfektiot
* Aikuisiän aivovammat (osa 1)
* Aivovammojen jälkitilat (osa 2)
* Runsaiden kuukautisvuotojen tutkimukset ja hoito
* Rintasyövän hoito
* Alkoholiongelmaisen hoito
* Aivoinfarkti
* Crohnin taudin hoito
* Ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys (gastroskopia)
* MS-taudin lääkehoito ja kuntoutus
* Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito
* Depressio
* Skitsofrenia
* Sydäninfarktin diagnostiikka
* Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset ? diagnostiikka, hoito ja seuranta
* Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen
* Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta
* Aikuisten vaikean sepsiksen hoito
* Laskimotukos ja keuhkoembolia
* Kohonnut verenpaine
* Ihomelanooma
Kävin muutaman lävitse, mutta silmiini ei osunut "borrelioosi" tai "lyme" sanoja artikkeleista. Täytynee lukea tarkemmin...
Viimeksi muokannut Bb, Pe Maalis 06, 2009 19:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 5.1.2007 12:49
Fantti, kyllä niitä omakohtaisia kokemuksia - lääkehoidoistakin - nimenomaan tänne keskustelupalstalle kannattaa laittaa.
Miten se Auroran lääkäri perusteli sitä asiaa, ettei ole näyttöä. Suomessahan on niin pieni "hiekkalaatikko" ja tutkimukset ovat pyörineet vain IV ab-hoidon, doksisykliinin ja amoksiliinin ympärillä, joten ei tietenkään voi olla tutkimustuloksia Suomesta esim. Minosyklinistä, pulssihoidoista, yms., kun niitä ei ole tehty.
Tämä on taas niitä - tyhmyyden ylistyslaulu - juttuja, ulkomaalaisia, varsin kattaviakin tutkimuksia on tehty, täältäkin niitä löytyy todella paljon, kyse on siis milteipä kaikista vanhan testamentin 7 kuoleman synnistä, että tilanne ja asenneympäristö on, mikä on.
Kuitenkin - myös siinä täällä linkkinä olleessa MTV 3.n linkissä - ollut Jarmo Oksi on yhdessä muutaman muun tutkijan kanssa todennut kroonisen Borrelian olemassaolon ja sen, että "käypä hoito" parantaa vain n. 80 % potilaista, joka subjektiivisenä mielipiteenäni on todella huono ja tuo tutkimus ei lisäksi ota huomioon sitä, että minkälainen terveydentila näillä onnekkaalla 80 %:lla on vuosien päästä - monasti nämä "onnekkaat" on niitä, jotka saavat jonkun jämädiagnoosin - fibromyalgia, krooninen fatiikki, jne...
Fantti, kyllä niitä omakohtaisia kokemuksia - lääkehoidoistakin - nimenomaan tänne keskustelupalstalle kannattaa laittaa.
Miten se Auroran lääkäri perusteli sitä asiaa, ettei ole näyttöä. Suomessahan on niin pieni "hiekkalaatikko" ja tutkimukset ovat pyörineet vain IV ab-hoidon, doksisykliinin ja amoksiliinin ympärillä, joten ei tietenkään voi olla tutkimustuloksia Suomesta esim. Minosyklinistä, pulssihoidoista, yms., kun niitä ei ole tehty.
Tämä on taas niitä - tyhmyyden ylistyslaulu - juttuja, ulkomaalaisia, varsin kattaviakin tutkimuksia on tehty, täältäkin niitä löytyy todella paljon, kyse on siis milteipä kaikista vanhan testamentin 7 kuoleman synnistä, että tilanne ja asenneympäristö on, mikä on.
Kuitenkin - myös siinä täällä linkkinä olleessa MTV 3.n linkissä - ollut Jarmo Oksi on yhdessä muutaman muun tutkijan kanssa todennut kroonisen Borrelian olemassaolon ja sen, että "käypä hoito" parantaa vain n. 80 % potilaista, joka subjektiivisenä mielipiteenäni on todella huono ja tuo tutkimus ei lisäksi ota huomioon sitä, että minkälainen terveydentila näillä onnekkaalla 80 %:lla on vuosien päästä - monasti nämä "onnekkaat" on niitä, jotka saavat jonkun jämädiagnoosin - fibromyalgia, krooninen fatiikki, jne...
Viimeksi muokannut Bb, Pe Maalis 06, 2009 19:12. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Lähettäjä: Sailairina Lähetetty: 6.1.2007 12:03
Borrelioosin käypä hoito-ohjeet löytyvät Ihon bakteeri-infektiot alta. Liimaan ne tähän sellaisinaan:
Borrelioosi (Lymen tauti)
Epidemiologia
* Borrelia burgdorferi -spirokeettaa levittävät Ixodes-suvun punkit sekä harvemmin paarmat.
* Borrelia siirtyy ihmiseen hyönteisen syljessä ja ulosteissa.
* Ixodes-punkit viihtyvät ruohikoissa ja lehtometsien aluskasvillisuudessa ja imevät verta nisäkkäistä, merilinnuista ja ihmisestäkin.
* Borrelian esiintyvyys punkeissa on suurin Lounais-Suomen rannikkoalueilla. Borreliaa levittävät punkkilajit ovat tavallisia myös Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Yhdysvaltain itärannikolla.
Diagnostiikka ja oireet
* Borrelia siirtyy ihmiseen noin kahdessa kolmasosassa tapauksista, joissa infestoitunut punkki puree ihmistä.
* Punkin purema aiheuttaa yleisesti 0.5?2 cm:n läpimittaisia punoittavia, kutiavia ja koholla olevia ihomuutoksia ilman borrelioosia.
* Tartunnassa punkinpureman ympärille ilmaantuu 3?30 päivän kuluttua rengasmaisesti leviävä ihon punoitus (erythema migrans) 5. Sen keskellä voi olla aluksi kokardimainen punoittava alue, jopa rakkula, ja punoitus saattaa laajeta jopa kymmenien senttimetrien läpimittaiseksi (kuva 6). Tällä alueella esiintyy harvoin mitään tuntemuksia, ja muutos voi siksi jäädä huomaamatta. Joskus esiintyy lievää kutinaa.
* Iho-oireena voi myös esiintyä tuumorimainen, sileäpintainen, punoittava muutos, jossa on histologisesti huomattava lymfosyytti-infiltraatio (lymphadenosis benigna cutis).
* Infektion varhaiseen yleistymiseen viittaavat kuume, päänsärky ja lihaskivut.
* Erythema migrans paranee viikkojen tai kuukausien kuluessa itsekseen, mutta jos potilas jää hoidotta, spirokeetta voi jäädä elimistöön ja aiheuttaa borrelioosin myöhäisoireita niveliin, hermokudokseen tai sydämeen.
* Hoitamattoman myöhäisborrelioosin iho-oireena on käsissä ja jaloissa esiintyvä ihon oheneminen ja pigmentoituminen (acrodermatitis chronica atrophicans).
* Myöhäisoireiden hoitoa ei tässä käsitellä.
Laboratoriotutkimukset
* Varhaisen borreliainfektion diagnostinen kriteeri on puutiaisen pureman jälkeen ilmenevä vähintään 5 cm:n laajuinen rengasmainen ihottuma, joka jatkuu tai laajenee.
* Epäselvissä tapauksissa voidaan diagnoosi pyrkiä varmistamaan osoittamalla osalla potilaista myöhemmin tapahtuva borreliavasta-aineiden lisääntyminen.
* Jos ihottumaa tai muita oireita ei ole esiintynyt, ei pelkän pureman vuoksi tarvita vasta-ainemääritystä D.
Hoito
* Myöhäisborrelioosin ehkäisemiseksi erythema migrans ja lymphadenosis cutis -oireiset potilaat tulee aina hoitaa mikrobilääkityksellä.
o Aikuisille annetaan amoksisilliinia 1 g × 2 tai doksisykliiniä 100?150 mg × 2 2?3 viikon ajan C.
o Lapsille annetaan amoksisilliinia 50 mg/kg/vrk tai erytromysiiniä 30 mg/kg/vrk.
o Raskaana olevat hoidetaan toisen trimesterin loppuun asti keftriaksonilla (1 g × 2 suoneen kahden viikon ajan). Kolmannen trimesterin aikana sopii tavanomainen amoksisilliinihoito.
* Hoidon vaikutuksesta ihottuma paranee yleensä 1?3 viikossa. Ellei se parane tai jos potilaalla todetaan muiden oireiden vuoksi tehdyissä tutkimuksissa suurentuneita borreliavasta-ainearvoja, on syytä lähettää potilas oireenmukaisen erikoisalan poliklinikkaan. Myöhäisborrelioosin hoito on parenteraalinen.
* Rutiininomaista mikrobilääkitystä punkin puremaan ei Suomessa suositella.
* Mahdollista punkin pureman jälkeistä profylaksiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon borrelian esiintyvyys tartunta-alueella.
* Punkin pureman jälkeisellä profylaktisella doksisykliinin kerta-annoksella (200 mg) on osoitettu olevan ehkäisevä teho, kun se on annettu kolmen päivän kuluessa puremasta B.
* Borrelian tarttumista vähennetään
o estämällä sopivalla vaatetuksella punkkien pääsy paljaalle iholle ja
o irrottamalla ihoon pureutunut punkki kiertävällä liikkeellä ns. punkkipinsettien avulla.
* Punkkia ei tule tukehduttaa laittamalla sen päälle rasvaa tai kynsilakkaa, sillä se saattaa lisätä spirokeetan tarttumisriskiä.
SEURAAVAT HENKILÖT OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ OHJEITA:
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä
Puheenjohtaja:
Annamari Ranki, professori, erikoislääkäri, HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Jäsenet:
Heli Hyry, LT, erikoislääkäri, HYKS, Iho- ja allergiasairaala
Jaakko Karvonen, johtajaylilääkäri, HUS:n Iho- ja sukupuolitautien professori, Helsingin Yliopisto
Sirkka Kontiainen, dosentti, erikoislääkäri, HYKS-diagnostiikka/kliinisen bakteriologian yksikkö
Merja Kousa, dosentti, erikoislääkäri (päivitysvastaava), Keski-Suomen keskussairaala, Kinkomaan sairaala
Tora Woivalin, LL, assistentti, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos
Marjukka Mäkelä, tutkimusprofessori (Käypä hoito -toimittaja), Stakes/FinOHTA
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.
LÄHTEENÄ KÄYTETTY:
Berger B W. Cutaneous manifestations of Lyme borreliosis. Rheum Dis Clin North Am 1989;15:627?33
Borreliainfektion diagnoosi
Näytönastekatsaukset
Työryhmä
Näytön taso = D
Borreliadiagnoosi perustuu erytema migrans -ihottumaan, sillä laboratoriodiagnoosi on epävarma.
Seerumin borreliavasta-ainetaso muuttuu positiiviseksi vasta keskimäärin kuuden viikon kuluttua tartunnasta. IgM-vasta-aineet kohoavat ensin. Osalla potilaista vasta-aineita ei muodostu, osalla vasta-aineet kohoavat vasta mikrobilääkehoidon jälkeen ja osalla jäävät koholle myös hoidon jälkeen. Endeemisellä alueella seropositiivisuus oireettomassa väestössä voi olla jopa 12 %. Tarvittaessa borreliaspirokeetta voidaan osoittaa ihokoepalasta esim. geenimonistus (PCR)-menetelmällä. Näitä tutkimuksia tekevät kuitenkin vain muutamat erikoistuneet laboratoriot.
Artikkelin tunnus: nak00422 (013.020)
© 2006 Kustannus Oy Duodecim
Varhaisborrelioosin mikrobilääkehoito
Näytönastekatsaukset
Työryhmä
Näytön taso = C
Erythema migransin ja lymphadenosis benigna cutiksen hoidoksi suositellaan amoksisilliinia 1 g × 2 tai doksisykliiniä 100 - 150 mg × 2 2 - 3 viikon ajan.
Prospektiivisessa tutkimuksessa satunnaistettiin kahteen ryhmään 72 aikuista, joilla oli kliinisesti todettu erythema migrans -ihottuma, mutta ei pidemmälle edenneen borrelioosin oireita 1. Hoitona oli 37 potilaalle amoksisilliini 500 mg sekä probenesidi 500 mg × 3/vrk 21 vrk:n ajan ja 35:lle potilaalle doksisykliini 100 mg × 2 21 vrk:n ajan. Potilaita seurattiin 6 kuukauteen asti hoidon aloituksesta. Kenellekään potilaalle kummassakaan ryhmässä ei kehittynyt meningoenkefaliittia, myokardiittia, toistuvaa artriittia eikä EM-ihottuma uusiutunut. Hoitojen pääteltiin olevan yhtä tehokkaita.
Ahvenanmaan keskussairaalassa on käytetty varhaisborrelioosin hoitoon aikuisille amoksisilliinia 1 g × 2 15 päivää, lapsille 50 mg/kg/vrk 15 päivää 2. Vaihtoehtoisesti siellä on suositeltu käytettäväksi erytromysiiniä tai doksisykliiniä.
Muut viitteet 3, 4.
Kirjallisuutta
1. Dattwyler R, Volkman D, Conaty S, Platkin S, Luft B. Amoxycillin plus probenecid versus doxycycline for treatment of erytehma migrans borreliosis. Lancet 1990;336:1404-06
2. Wahlberg P, Nyman D, Granlund H. Lymen borrelioosin diagnoosi- ja hoitoperiaatteet Ahvenanmaan keskussairaalassa. Sairaalan sisäinen hoitosuositus 1995
3. Weber K, Pfister H W. Clinical management of Lyme borreliosis. Lancet 1994;1017-20
4. Loewen PS, Marrn CA, Marrn F. Systematic review of the treatment of early Lyme disease. Drugs 1999;57:157-73
Artikkelin tunnus: nak03376 (013.020)
© 2006 Kustannus Oy Duodecim
Borreliaprofylaksiaa punkinpuremien jälkeen?
Näytönastekatsaukset
Työryhmä
Näytön taso = B
Profylaktisesta, pelkän punkinpureman jälkeisestä amoksisilliinihoidosta ei ole todettu olevan hyötyä.
Punkinpureman jälkeistä lääkitystä (amoksisilliini 250 mg x 3 10 päivän ajan) verrattiin lumelääkkeeseen tutkimuksessa, jossa B. burgdorferi löytyi 15 %:ssa punkeista 1. Riski saada borreliainfektio punkinpuremasta oli kuitenkin niin pieni (1.2 %), että profylaktisesta antimikrobihoidosta ei voitu todeta olevan hyötyä.
Tuoreemmassa tutkimuksessa verrattiin kerta-annoksena annettua doksisykliinilääkitystä (200 mg) lumevalmisteeseen miltei 500:lla henkilöllä, jotka olivat poistaneet punkin iholtaan edeltäneen 72 tunnin kuluessa. Doksisykliiniprofylaksian jälkeen erytema migrans-ihottuma kehittyi 0.4 %:lle ja lumelääkkeen jälkeen 3.2 %:lle, ja ero oli tilastollisesti merkittävä. Profylaksin teho oli 87 %, absoluuttinen riskin vähenemä 2.8 % ja NNT 36 (profylaksia on annettava 36:lle punkin puremalle henkilölle, jotta yksi välttyy infektiolta) 2.
Ks. myös viite 3.
Kirjallisuutta
1. Shapiro E D, Gerber M A, Holabird N B ym. A controlled trial of antimicrobial prophylaxis for Lyme disease after deer-tick bites. N Engl J Med 1992;327:1769-73
2. Nadelman RB, Nowakowski J, Durland F ym. Prophylaxis with single dose doxycycline for the prevention of Lyme disease after an Ixodes scapularis tick bite. N Engl J Med 2001;345:79-84
3. Warshafsky S, Nowakowski J, Nadelman RB ym. Efficacy of antibiotic prophylaxis for prevention of Lyme disease. J Gen Intern Med 1996;11:329-33
Artikkelin tunnus: nak00423 (013.020)
© 2006 Kustannus Oy Duodecim
Borrelioosin käypä hoito-ohjeet löytyvät Ihon bakteeri-infektiot alta. Liimaan ne tähän sellaisinaan:
Borrelioosi (Lymen tauti)
Epidemiologia
* Borrelia burgdorferi -spirokeettaa levittävät Ixodes-suvun punkit sekä harvemmin paarmat.
* Borrelia siirtyy ihmiseen hyönteisen syljessä ja ulosteissa.
* Ixodes-punkit viihtyvät ruohikoissa ja lehtometsien aluskasvillisuudessa ja imevät verta nisäkkäistä, merilinnuista ja ihmisestäkin.
* Borrelian esiintyvyys punkeissa on suurin Lounais-Suomen rannikkoalueilla. Borreliaa levittävät punkkilajit ovat tavallisia myös Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Yhdysvaltain itärannikolla.
Diagnostiikka ja oireet
* Borrelia siirtyy ihmiseen noin kahdessa kolmasosassa tapauksista, joissa infestoitunut punkki puree ihmistä.
* Punkin purema aiheuttaa yleisesti 0.5?2 cm:n läpimittaisia punoittavia, kutiavia ja koholla olevia ihomuutoksia ilman borrelioosia.
* Tartunnassa punkinpureman ympärille ilmaantuu 3?30 päivän kuluttua rengasmaisesti leviävä ihon punoitus (erythema migrans) 5. Sen keskellä voi olla aluksi kokardimainen punoittava alue, jopa rakkula, ja punoitus saattaa laajeta jopa kymmenien senttimetrien läpimittaiseksi (kuva 6). Tällä alueella esiintyy harvoin mitään tuntemuksia, ja muutos voi siksi jäädä huomaamatta. Joskus esiintyy lievää kutinaa.
* Iho-oireena voi myös esiintyä tuumorimainen, sileäpintainen, punoittava muutos, jossa on histologisesti huomattava lymfosyytti-infiltraatio (lymphadenosis benigna cutis).
* Infektion varhaiseen yleistymiseen viittaavat kuume, päänsärky ja lihaskivut.
* Erythema migrans paranee viikkojen tai kuukausien kuluessa itsekseen, mutta jos potilas jää hoidotta, spirokeetta voi jäädä elimistöön ja aiheuttaa borrelioosin myöhäisoireita niveliin, hermokudokseen tai sydämeen.
* Hoitamattoman myöhäisborrelioosin iho-oireena on käsissä ja jaloissa esiintyvä ihon oheneminen ja pigmentoituminen (acrodermatitis chronica atrophicans).
* Myöhäisoireiden hoitoa ei tässä käsitellä.
Laboratoriotutkimukset
* Varhaisen borreliainfektion diagnostinen kriteeri on puutiaisen pureman jälkeen ilmenevä vähintään 5 cm:n laajuinen rengasmainen ihottuma, joka jatkuu tai laajenee.
* Epäselvissä tapauksissa voidaan diagnoosi pyrkiä varmistamaan osoittamalla osalla potilaista myöhemmin tapahtuva borreliavasta-aineiden lisääntyminen.
* Jos ihottumaa tai muita oireita ei ole esiintynyt, ei pelkän pureman vuoksi tarvita vasta-ainemääritystä D.
Hoito
* Myöhäisborrelioosin ehkäisemiseksi erythema migrans ja lymphadenosis cutis -oireiset potilaat tulee aina hoitaa mikrobilääkityksellä.
o Aikuisille annetaan amoksisilliinia 1 g × 2 tai doksisykliiniä 100?150 mg × 2 2?3 viikon ajan C.
o Lapsille annetaan amoksisilliinia 50 mg/kg/vrk tai erytromysiiniä 30 mg/kg/vrk.
o Raskaana olevat hoidetaan toisen trimesterin loppuun asti keftriaksonilla (1 g × 2 suoneen kahden viikon ajan). Kolmannen trimesterin aikana sopii tavanomainen amoksisilliinihoito.
* Hoidon vaikutuksesta ihottuma paranee yleensä 1?3 viikossa. Ellei se parane tai jos potilaalla todetaan muiden oireiden vuoksi tehdyissä tutkimuksissa suurentuneita borreliavasta-ainearvoja, on syytä lähettää potilas oireenmukaisen erikoisalan poliklinikkaan. Myöhäisborrelioosin hoito on parenteraalinen.
* Rutiininomaista mikrobilääkitystä punkin puremaan ei Suomessa suositella.
* Mahdollista punkin pureman jälkeistä profylaksiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon borrelian esiintyvyys tartunta-alueella.
* Punkin pureman jälkeisellä profylaktisella doksisykliinin kerta-annoksella (200 mg) on osoitettu olevan ehkäisevä teho, kun se on annettu kolmen päivän kuluessa puremasta B.
* Borrelian tarttumista vähennetään
o estämällä sopivalla vaatetuksella punkkien pääsy paljaalle iholle ja
o irrottamalla ihoon pureutunut punkki kiertävällä liikkeellä ns. punkkipinsettien avulla.
* Punkkia ei tule tukehduttaa laittamalla sen päälle rasvaa tai kynsilakkaa, sillä se saattaa lisätä spirokeetan tarttumisriskiä.
SEURAAVAT HENKILÖT OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ OHJEITA:
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä
Puheenjohtaja:
Annamari Ranki, professori, erikoislääkäri, HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Jäsenet:
Heli Hyry, LT, erikoislääkäri, HYKS, Iho- ja allergiasairaala
Jaakko Karvonen, johtajaylilääkäri, HUS:n Iho- ja sukupuolitautien professori, Helsingin Yliopisto
Sirkka Kontiainen, dosentti, erikoislääkäri, HYKS-diagnostiikka/kliinisen bakteriologian yksikkö
Merja Kousa, dosentti, erikoislääkäri (päivitysvastaava), Keski-Suomen keskussairaala, Kinkomaan sairaala
Tora Woivalin, LL, assistentti, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos
Marjukka Mäkelä, tutkimusprofessori (Käypä hoito -toimittaja), Stakes/FinOHTA
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.
LÄHTEENÄ KÄYTETTY:
Berger B W. Cutaneous manifestations of Lyme borreliosis. Rheum Dis Clin North Am 1989;15:627?33
Borreliainfektion diagnoosi
Näytönastekatsaukset
Työryhmä
Näytön taso = D
Borreliadiagnoosi perustuu erytema migrans -ihottumaan, sillä laboratoriodiagnoosi on epävarma.
Seerumin borreliavasta-ainetaso muuttuu positiiviseksi vasta keskimäärin kuuden viikon kuluttua tartunnasta. IgM-vasta-aineet kohoavat ensin. Osalla potilaista vasta-aineita ei muodostu, osalla vasta-aineet kohoavat vasta mikrobilääkehoidon jälkeen ja osalla jäävät koholle myös hoidon jälkeen. Endeemisellä alueella seropositiivisuus oireettomassa väestössä voi olla jopa 12 %. Tarvittaessa borreliaspirokeetta voidaan osoittaa ihokoepalasta esim. geenimonistus (PCR)-menetelmällä. Näitä tutkimuksia tekevät kuitenkin vain muutamat erikoistuneet laboratoriot.
Artikkelin tunnus: nak00422 (013.020)
© 2006 Kustannus Oy Duodecim
Varhaisborrelioosin mikrobilääkehoito
Näytönastekatsaukset
Työryhmä
Näytön taso = C
Erythema migransin ja lymphadenosis benigna cutiksen hoidoksi suositellaan amoksisilliinia 1 g × 2 tai doksisykliiniä 100 - 150 mg × 2 2 - 3 viikon ajan.
Prospektiivisessa tutkimuksessa satunnaistettiin kahteen ryhmään 72 aikuista, joilla oli kliinisesti todettu erythema migrans -ihottuma, mutta ei pidemmälle edenneen borrelioosin oireita 1. Hoitona oli 37 potilaalle amoksisilliini 500 mg sekä probenesidi 500 mg × 3/vrk 21 vrk:n ajan ja 35:lle potilaalle doksisykliini 100 mg × 2 21 vrk:n ajan. Potilaita seurattiin 6 kuukauteen asti hoidon aloituksesta. Kenellekään potilaalle kummassakaan ryhmässä ei kehittynyt meningoenkefaliittia, myokardiittia, toistuvaa artriittia eikä EM-ihottuma uusiutunut. Hoitojen pääteltiin olevan yhtä tehokkaita.
Ahvenanmaan keskussairaalassa on käytetty varhaisborrelioosin hoitoon aikuisille amoksisilliinia 1 g × 2 15 päivää, lapsille 50 mg/kg/vrk 15 päivää 2. Vaihtoehtoisesti siellä on suositeltu käytettäväksi erytromysiiniä tai doksisykliiniä.
Muut viitteet 3, 4.
Kirjallisuutta
1. Dattwyler R, Volkman D, Conaty S, Platkin S, Luft B. Amoxycillin plus probenecid versus doxycycline for treatment of erytehma migrans borreliosis. Lancet 1990;336:1404-06
2. Wahlberg P, Nyman D, Granlund H. Lymen borrelioosin diagnoosi- ja hoitoperiaatteet Ahvenanmaan keskussairaalassa. Sairaalan sisäinen hoitosuositus 1995
3. Weber K, Pfister H W. Clinical management of Lyme borreliosis. Lancet 1994;1017-20
4. Loewen PS, Marrn CA, Marrn F. Systematic review of the treatment of early Lyme disease. Drugs 1999;57:157-73
Artikkelin tunnus: nak03376 (013.020)
© 2006 Kustannus Oy Duodecim
Borreliaprofylaksiaa punkinpuremien jälkeen?
Näytönastekatsaukset
Työryhmä
Näytön taso = B
Profylaktisesta, pelkän punkinpureman jälkeisestä amoksisilliinihoidosta ei ole todettu olevan hyötyä.
Punkinpureman jälkeistä lääkitystä (amoksisilliini 250 mg x 3 10 päivän ajan) verrattiin lumelääkkeeseen tutkimuksessa, jossa B. burgdorferi löytyi 15 %:ssa punkeista 1. Riski saada borreliainfektio punkinpuremasta oli kuitenkin niin pieni (1.2 %), että profylaktisesta antimikrobihoidosta ei voitu todeta olevan hyötyä.
Tuoreemmassa tutkimuksessa verrattiin kerta-annoksena annettua doksisykliinilääkitystä (200 mg) lumevalmisteeseen miltei 500:lla henkilöllä, jotka olivat poistaneet punkin iholtaan edeltäneen 72 tunnin kuluessa. Doksisykliiniprofylaksian jälkeen erytema migrans-ihottuma kehittyi 0.4 %:lle ja lumelääkkeen jälkeen 3.2 %:lle, ja ero oli tilastollisesti merkittävä. Profylaksin teho oli 87 %, absoluuttinen riskin vähenemä 2.8 % ja NNT 36 (profylaksia on annettava 36:lle punkin puremalle henkilölle, jotta yksi välttyy infektiolta) 2.
Ks. myös viite 3.
Kirjallisuutta
1. Shapiro E D, Gerber M A, Holabird N B ym. A controlled trial of antimicrobial prophylaxis for Lyme disease after deer-tick bites. N Engl J Med 1992;327:1769-73
2. Nadelman RB, Nowakowski J, Durland F ym. Prophylaxis with single dose doxycycline for the prevention of Lyme disease after an Ixodes scapularis tick bite. N Engl J Med 2001;345:79-84
3. Warshafsky S, Nowakowski J, Nadelman RB ym. Efficacy of antibiotic prophylaxis for prevention of Lyme disease. J Gen Intern Med 1996;11:329-33
Artikkelin tunnus: nak00423 (013.020)
© 2006 Kustannus Oy Duodecim
Viimeksi muokannut Bb, Pe Maalis 06, 2009 19:12. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Lähettäjä: elefantti7 Lähetetty: 6.1.2007 15:47
Jäi vähän kaivelemaan "käypä hoito" suositusten tehneiden vastuuvapaus tapauksista, jotka eivät olekaan ns. normaaleja. Lääkäri ja muut ammattilaiset (keitä tämä pitää sisällään) voivat järkeään käyttämällä siis antaa muunkinlaista hoitoa, mitä "ryhmä" suosittelee. Mistä tällaisen ammattilaisen löytää, joka uskaltaa käyttää omaa järkeä eikä välitä kollegoiden painostuksesta?
En myöskään huomannut mitään, mikä sopisi minun tapaukseeni. Ei punkkeja, ei ihomuutoksia, ei infektiota. Eli tämä olikin ennen kuin borrelioosi muuttuu krooniseksi. Siinäpä se, kroonista infektiota ei hoideta mitenkään. Ei kai kukaan uskalla, kun siitä ei ole olemassa mustaa valkoisella.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 6.1.2007 16:20
Ei häävöinen ollut tuo käypä hoito suositus.
Useimmillahan diagnoosin päästään vasta kuukausien tai vuosien päästä.
Itsellä oli punkki jalassa heinäkuussa 1999 - ja niitä oli ollut aiemminkin useita - eikä mitään oireita tullut silloin. Vuodenvaihteessa tuli sitten aivokalvontulehdus, joka hoidettiin ja muita oireita oli syksyn mittaan. Uudestaan oireet alkoivat sitten pikkuhiljaan ja Borreliaa alettiin epäillä (menin itse teettämään Borreliakokeen, joka oli positiivinen) ja senkin jälkeen asian kanssa vitkuteltiin yli puoli vuotta. Ensimmäinen diagnoosi oli reuma, mutta, kun reumalääkkeet eivät tehonneet, diagnoosi muuttui Borreliaksi, jota alettiin siis hoitaa 1,5 vuotta puremasta ja nyt vasta vuosien kuluessa puremakohtaan on tullut pysyvä ihomuuttos eli kaikki meni niin päin p:tä, kun olla ja voi.
Miten nyt tässä enää voi olla mitään käypää hoitoa????
Asiasta tein valituksen potilasvahinkokeskukseen, perusteita oli mielestäni riittävästi, mutta heidän mielestään mitään virhettä ei ollut tapahtunut. Perusteita oli paljon, mutta yksi oli ylitse muiden, kun en ollut punkin (punkkien) puremasta, ei lääkäreiltä voinut olettaa, että heidän olisi täytynyt epäillä Borrea, eikä se ole rutiinitesti esim. aivokalvontulehdustapauksissa.
Nyt sitten diagnoosina on Borrelia, mutta mukana edelleen reuma, fibromyalgia, jne..., sovella tähän sitten käypää hoitoa.....
_____________________________________________________________
Lähettäjä: elefantti7 Lähetetty: 6.1.2007 22:40
Jukka Huomasin vasta nyt kysymyksesi. Eli miten Auroran lääkäri perusteli sen, ettei kannata antaa antibiootteja krooniseen borreen. Ja ettei hänen mielestään antibiootteilla ole hyvää hoitovastetta siihen. Ei mitenkään. Hän vaan heitti ajatuksen ilmaan ilman minkäänlaista perustelua. Enkä minäkään hoksannut perusteita moiselle väitteelle kysellä. Itse kyllä perustelin sen, että minulle ainakin antibiootit tuovat siedettävän elämän. Lääkäri sanoi olevansa hyvillään, kun jätin hänelle kaikki muistiinpanoni antibioottien vaikutuksesta olooni. Sinulla jos kellä, olisi paljon sanottavaa terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Olisi kiinnostavaa tietää, miten he vastaisivat sinulle. Siirryn tästä eteenpäin kirjoittelemaan jäsenten sivuille. Nämä hoitokysymykset ovat nimittäin niin henkilökohtaisia ja tarkoitettu vain niille, jotka ymmärtävät ja itse sairastavat borrea. Sinne kirjoittelen lähiaikoina antibiooteistani ja niiden vaikutuksista.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 7.1.2007 20:53
Kyllä varmasti kannattaa kirjoittaa tarkemmat hoidot ja lääkkeet, yms. vaihtoehdot sitten tuonne uudelle tulevalle ja vain jäsenille tarkoitetulle palstalle.
Kuitenkin, tässä vielä näin yleisesti täytyy ihmetellä pariakin asiaa:
Antibiootteja pidetään Borren osalta jostain syystä jonkinlaisena "helvetin välikappaleena", tuskin niihin kukaan on kuitenkaan kuollut tai muitakaan pahoja sivuoireita saanut. Suosituin Ab Borreliaan on doksisykliini, jota tosiaan käytetään aika yleisesti. Tiedän yhden lääkärin, joka hoiti itseään doksilla annoksen ollessa 800 mg/päivä. Perusteluna hän sanoi, että pienemmällä annoksella hänen painoisellaan henkilöllä lääkettä ei muuten saada tarpeeksi veriaivoesteen taakse. Samoilla linjoillahan ovat mm. Burrascano ja Krohn, joiden mielestä annos pitää suhteuttaa painon mukaan ja mielellään vielä lääkkeen pitoisuus mitata seerumista, meillä jokaisellahan lääkkeet poistuvat elimistöstä eri tavalla (nopeudella) ja on myös aika loogista, että henkilön paino ratkaisee myös aika paljon (melko loogista), kuitenkin meillä on sama annos, jota ei kontrolloida ja hoidon aikana seuranta on huonoa.
Kuitenkin sitten erilaisia kipulääkkeitä lähtien tulehduskipulääkkeistä päätyen aina neurolepteihin määrätään helposti ja niillä ei sitten ilmeisesti ole haittavaikutuksia??? Kuitenkin näiden lääkkeiden aiheuttamiin haittoihin kuolee Suomessakin useita satoja ihmisiä vuodessa. Samoin näiden lääkkeiden sivuvaikutukset ovat monasti todella pahoja ja kuitenkaan ei ole kyse edes parantavasta lääkityksestä. Lisäksi nämä ovat usein kolmiolääkkeitä ja kuitenkin edellytetään, että henkilöt niitä käyttäessään käyvät töissä, ajavat autoa, jne...
Toinen asia on sivujen kävijämäärä, joka on todella huima. Lähes 32 000 tuhatta kävijää muutamassa vuodessa on kaikilla mittareilla sellainen määrä, että kyllä Borrelia todellinen ongelma on - ainakin sitä sairastaville. Tänne tuskin kukaan vahingossa eksyy. Ihmeksyn kuitenkin sitä kuinka vähän ja kuinka harvat tänne kirjoittavat. Kaikenlainen jaettu tieto, mitä täällä voi lukea, kuitenkin saattaa olla iso apua jollekin, joten suotavaa olisi, että positiivisia ja negatiivisia kommentteja tulisi yhä useammalta henkilöltä.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: elefantti7 Lähetetty: 7.1.2007 22:27
Jukka
Minua kiinnostaa kovin, millainen se ihomuutos puremakohdalla on? Onko se ihottuman näköistä vai valkoista? Onko se koholla vai kuopalla? Onko se vaaleanpunainen ympäriltä ja keskellä valkoisia läiskiä? Onko se kova kuin kivi?
_____________________________________________________________
Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 10.1.2007 10:44
Fantti, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten täytynee laittaa aikanaan kuva noille "privaattisivuille".
Iho on kovaa, haurasta ja hilseilee ja muuttuu yleensä oireiden pahetessa. Aika vaikea kertoa, mutta samanlaisia ihomuutoksia netissä on nähtävissä ja kun punkki juuri tuossa kohtaa kiinni oli 2-3 päivää, ei liene syytä epäillä, etteikö siinä syy ja seuraussuhdetta olisi.
Mutta niin kuin Soijuv tuolla kirjoitti, niin Borreen liittyy niin, monta asiaa, joita ei voida (vielä osata) tutkia tai sitten ei haluta tutkia, esim. tuo tutkimus, jossa Borrelia-bakteereita oli löytynyt koe-eläinten virtsarakosta - aiheuttanee virtsatietulehduksia/samanlaisia oireita - ja normaalissa tutkimuksissa ei löydy mitään. Samoin tuo tutkimus jalkakivuista - niiden aiheuttajasta - pistetään yleensä neuropatian piikkiin ja hoitona on vain siihen sopivat kipulääkkeet. Harvaltapa on otettu Pet-kuvia tai luudinnäytteitä Borrelia-bakteerin tai jonkun muun bakteerin/viruksen löytämiseksi, kaiketi yksi tapaus Suomessa on, mutta sekin oli vahinko, koe tehtiin siis ns. muuhun tarkoitukseen.
Jäi vähän kaivelemaan "käypä hoito" suositusten tehneiden vastuuvapaus tapauksista, jotka eivät olekaan ns. normaaleja. Lääkäri ja muut ammattilaiset (keitä tämä pitää sisällään) voivat järkeään käyttämällä siis antaa muunkinlaista hoitoa, mitä "ryhmä" suosittelee. Mistä tällaisen ammattilaisen löytää, joka uskaltaa käyttää omaa järkeä eikä välitä kollegoiden painostuksesta?
En myöskään huomannut mitään, mikä sopisi minun tapaukseeni. Ei punkkeja, ei ihomuutoksia, ei infektiota. Eli tämä olikin ennen kuin borrelioosi muuttuu krooniseksi. Siinäpä se, kroonista infektiota ei hoideta mitenkään. Ei kai kukaan uskalla, kun siitä ei ole olemassa mustaa valkoisella.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 6.1.2007 16:20
Ei häävöinen ollut tuo käypä hoito suositus.
Useimmillahan diagnoosin päästään vasta kuukausien tai vuosien päästä.
Itsellä oli punkki jalassa heinäkuussa 1999 - ja niitä oli ollut aiemminkin useita - eikä mitään oireita tullut silloin. Vuodenvaihteessa tuli sitten aivokalvontulehdus, joka hoidettiin ja muita oireita oli syksyn mittaan. Uudestaan oireet alkoivat sitten pikkuhiljaan ja Borreliaa alettiin epäillä (menin itse teettämään Borreliakokeen, joka oli positiivinen) ja senkin jälkeen asian kanssa vitkuteltiin yli puoli vuotta. Ensimmäinen diagnoosi oli reuma, mutta, kun reumalääkkeet eivät tehonneet, diagnoosi muuttui Borreliaksi, jota alettiin siis hoitaa 1,5 vuotta puremasta ja nyt vasta vuosien kuluessa puremakohtaan on tullut pysyvä ihomuuttos eli kaikki meni niin päin p:tä, kun olla ja voi.
Miten nyt tässä enää voi olla mitään käypää hoitoa????
Asiasta tein valituksen potilasvahinkokeskukseen, perusteita oli mielestäni riittävästi, mutta heidän mielestään mitään virhettä ei ollut tapahtunut. Perusteita oli paljon, mutta yksi oli ylitse muiden, kun en ollut punkin (punkkien) puremasta, ei lääkäreiltä voinut olettaa, että heidän olisi täytynyt epäillä Borrea, eikä se ole rutiinitesti esim. aivokalvontulehdustapauksissa.
Nyt sitten diagnoosina on Borrelia, mutta mukana edelleen reuma, fibromyalgia, jne..., sovella tähän sitten käypää hoitoa.....
_____________________________________________________________
Lähettäjä: elefantti7 Lähetetty: 6.1.2007 22:40
Jukka Huomasin vasta nyt kysymyksesi. Eli miten Auroran lääkäri perusteli sen, ettei kannata antaa antibiootteja krooniseen borreen. Ja ettei hänen mielestään antibiootteilla ole hyvää hoitovastetta siihen. Ei mitenkään. Hän vaan heitti ajatuksen ilmaan ilman minkäänlaista perustelua. Enkä minäkään hoksannut perusteita moiselle väitteelle kysellä. Itse kyllä perustelin sen, että minulle ainakin antibiootit tuovat siedettävän elämän. Lääkäri sanoi olevansa hyvillään, kun jätin hänelle kaikki muistiinpanoni antibioottien vaikutuksesta olooni. Sinulla jos kellä, olisi paljon sanottavaa terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Olisi kiinnostavaa tietää, miten he vastaisivat sinulle. Siirryn tästä eteenpäin kirjoittelemaan jäsenten sivuille. Nämä hoitokysymykset ovat nimittäin niin henkilökohtaisia ja tarkoitettu vain niille, jotka ymmärtävät ja itse sairastavat borrea. Sinne kirjoittelen lähiaikoina antibiooteistani ja niiden vaikutuksista.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 7.1.2007 20:53
Kyllä varmasti kannattaa kirjoittaa tarkemmat hoidot ja lääkkeet, yms. vaihtoehdot sitten tuonne uudelle tulevalle ja vain jäsenille tarkoitetulle palstalle.
Kuitenkin, tässä vielä näin yleisesti täytyy ihmetellä pariakin asiaa:
Antibiootteja pidetään Borren osalta jostain syystä jonkinlaisena "helvetin välikappaleena", tuskin niihin kukaan on kuitenkaan kuollut tai muitakaan pahoja sivuoireita saanut. Suosituin Ab Borreliaan on doksisykliini, jota tosiaan käytetään aika yleisesti. Tiedän yhden lääkärin, joka hoiti itseään doksilla annoksen ollessa 800 mg/päivä. Perusteluna hän sanoi, että pienemmällä annoksella hänen painoisellaan henkilöllä lääkettä ei muuten saada tarpeeksi veriaivoesteen taakse. Samoilla linjoillahan ovat mm. Burrascano ja Krohn, joiden mielestä annos pitää suhteuttaa painon mukaan ja mielellään vielä lääkkeen pitoisuus mitata seerumista, meillä jokaisellahan lääkkeet poistuvat elimistöstä eri tavalla (nopeudella) ja on myös aika loogista, että henkilön paino ratkaisee myös aika paljon (melko loogista), kuitenkin meillä on sama annos, jota ei kontrolloida ja hoidon aikana seuranta on huonoa.
Kuitenkin sitten erilaisia kipulääkkeitä lähtien tulehduskipulääkkeistä päätyen aina neurolepteihin määrätään helposti ja niillä ei sitten ilmeisesti ole haittavaikutuksia??? Kuitenkin näiden lääkkeiden aiheuttamiin haittoihin kuolee Suomessakin useita satoja ihmisiä vuodessa. Samoin näiden lääkkeiden sivuvaikutukset ovat monasti todella pahoja ja kuitenkaan ei ole kyse edes parantavasta lääkityksestä. Lisäksi nämä ovat usein kolmiolääkkeitä ja kuitenkin edellytetään, että henkilöt niitä käyttäessään käyvät töissä, ajavat autoa, jne...
Toinen asia on sivujen kävijämäärä, joka on todella huima. Lähes 32 000 tuhatta kävijää muutamassa vuodessa on kaikilla mittareilla sellainen määrä, että kyllä Borrelia todellinen ongelma on - ainakin sitä sairastaville. Tänne tuskin kukaan vahingossa eksyy. Ihmeksyn kuitenkin sitä kuinka vähän ja kuinka harvat tänne kirjoittavat. Kaikenlainen jaettu tieto, mitä täällä voi lukea, kuitenkin saattaa olla iso apua jollekin, joten suotavaa olisi, että positiivisia ja negatiivisia kommentteja tulisi yhä useammalta henkilöltä.
_____________________________________________________________
Lähettäjä: elefantti7 Lähetetty: 7.1.2007 22:27
Jukka
Minua kiinnostaa kovin, millainen se ihomuutos puremakohdalla on? Onko se ihottuman näköistä vai valkoista? Onko se koholla vai kuopalla? Onko se vaaleanpunainen ympäriltä ja keskellä valkoisia läiskiä? Onko se kova kuin kivi?
_____________________________________________________________
Lähettäjä: jukka61 Lähetetty: 10.1.2007 10:44
Fantti, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten täytynee laittaa aikanaan kuva noille "privaattisivuille".
Iho on kovaa, haurasta ja hilseilee ja muuttuu yleensä oireiden pahetessa. Aika vaikea kertoa, mutta samanlaisia ihomuutoksia netissä on nähtävissä ja kun punkki juuri tuossa kohtaa kiinni oli 2-3 päivää, ei liene syytä epäillä, etteikö siinä syy ja seuraussuhdetta olisi.
Mutta niin kuin Soijuv tuolla kirjoitti, niin Borreen liittyy niin, monta asiaa, joita ei voida (vielä osata) tutkia tai sitten ei haluta tutkia, esim. tuo tutkimus, jossa Borrelia-bakteereita oli löytynyt koe-eläinten virtsarakosta - aiheuttanee virtsatietulehduksia/samanlaisia oireita - ja normaalissa tutkimuksissa ei löydy mitään. Samoin tuo tutkimus jalkakivuista - niiden aiheuttajasta - pistetään yleensä neuropatian piikkiin ja hoitona on vain siihen sopivat kipulääkkeet. Harvaltapa on otettu Pet-kuvia tai luudinnäytteitä Borrelia-bakteerin tai jonkun muun bakteerin/viruksen löytämiseksi, kaiketi yksi tapaus Suomessa on, mutta sekin oli vahinko, koe tehtiin siis ns. muuhun tarkoitukseen.