SUOLISTOBAKTEERIEN MERKITYS TERVEYDELLE

[Bb]

Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 11.3.2005 18:51

Mielenkiintoinen artikkeli suolistobakteerien merkityksestä terveydelle. Artikkelin mukaan mikrobit periytyvät vanhemmilta lapsille:


Mikrobihoito

Pentti Huovinen, tutkimusprofessori, Kansanterveyslaitos?

Duodecim-lehdessä kuvattiin vuonna 1996 uusiutuneen pseudomembranoottisen koliitin onnistunut hoito ulosteensiirrolla (1). Potilas oli perinnöllistä lihasdystrofiaa sairastanut mies, joka oli saanut kynsivallintulehduksen hoitoon kefaleksiini- ja klindamysiinihoidot. Toistuvista metronidatsoli- ja vankomysiinihoidoista huolimatta ripuli ei asettunut. Uloste saatiin potilaan vaimolta ja siitä tehtiin keittosuolaan sekoittamalla suspensio. Suspensio ruiskutettiin tähystimen huuhtelukanavan kautta kooloniin. Ripuli loppui heti toimenpiteen jälkeen eikä uusiutunut kahdeksan kuukauden seurannan aikana.

Toistuvat otiitit iatrogeenisia?

Mikrobihoito on hoitoa, jossa potilaalle annetaan muita mikrobeja, jotka estävät infektion syntymistä tai kilpailevat elintilasta patogeenien mikrobien kanssa (2). Tällä hetkellä ainoa lääkkeeksi rekisteröity mikrobivalmiste on Saccharomyces boulardii ?hiivavalmiste (Precosa), joka on tehokas erityisesti uusiutuvien Clostridium difficile ?infektioiden estohoidossa. Myös Lactobacillus GG ? maitohappobakteeria on käytetty lasten lääkeripulien estohoitoon. Mikrobihoidon kehittämisen ongelmana on ollut, ettei sen vaikutusmekanismeja vielä juurikaan tunneta.

Kaikki bakteerilääkkeet vaikuttavat voimakkaasti elimistön normaaliin mikrobistoon. Bakteerilääkityksen yleisin ja myös kliinisesti tunnetuin haitta on ripuli. On ilmeistä, että mikrobistoon kohdistuvat haitat eivät kohdistu ainoastaan suolistoon vaan myös ylempien hengitysteiden ja perineumin alueille.

Lasten toistuvia välikorvatulehduksia on voitu merkitsevästi vähentää antamalla alfahemolyyttisiä streptokokkeja nenänieluun bakteerilääkityksen jälkeen. Tästä syystä voidaan perustellusti kysyä, ovatko lasten toistuvat välikorvatulehdukset iatrogeenisia eli lääkityksestä johtuva haitta.

Nuorilla naisilla mikä tahansa bakteerilääkitys lisää virtsatieinfektion riskin jopa viisinkertaiseksi. Riski on suurimmillaan 14-28 vuorokauden kuluttua lääkehoidosta, eli juuri silloin, kun elimistön normaali mikrobisto ei vielä ole toipunut. Bakteerilääkityksestä toipuu ensimmäisenä virtsatiepatogeeni, koska sillä on kyky selviytyä taistelusta erityisesti silloin, kun elimistön normaali bakteeristo on vielä heikko. Vielä ei tiedetä, voitaisiinko virtsatieinfektioita estää mikrobihoidolla, mutta ainakaan Lactobacillus GG -maitohappobakteereilla ei ole kyetty estämään uusiutuvia virtsatieinfektioita.

Mikrobihoitoa colitis ulcerosaan

Yksi hämmästyttävimmistä mikrobihoitoon liittyvistä tutkimustuloksista on Lancet?lehdessä julkaistu työ, jossa apatogeeninen E.coli ?bakteeri ja mesalatsiinihoito olivat yhtä tehokkaita ulseratiivisen koliitin hoidossa (3). Vaikka tämä tutkimus on vasta alustava, se antaa toivoa siitä, että hyvinkin yksinkertaisella mikrobihoidolla voi olla merkittävä terveydellinen vaikutus.

Mikrobien ja ihmisen symbioosi lienee tärkeämpi kuin on luultu. Mikrobien ravinnosta tuottamat bioaktiiviset aineet on yhdistetty ainakin sydän- ja verisuonisairastuvuuteen. On myös viitteitä siitä, että naisten rintasyöpä olisi yleisempi niillä alle 50?vuotiailla naisilla, jotka ovat saaneet pitkiä virtsatieinfektion estohoitoja. Tämänkin vaikutuksen arvellaan johtuvan suoliston bakteeristoon kohdistuvasta lääkevaikutuksesta.

Tavoitteena terve mikrobisto

Ihmisen mikrobiston tutkimus on vasta alkamassa. Erityisesti Yhdysvalloissa hiljattain tehdyt massiiviset panostukset mikrobiologiseen tutkimukseen sekä bioasetutkimukseen tullevat viemään tämän alueen tutkimusta nopeasti eteenpäin. EU:n uudessa tutkimusohjelmassa ihmisen mikrobiston tutkimus on myös voimakkaasti edustettuna. Suomessakin käynnistetään vuoden 2003 alussa Suomen Akatemian ja Ruotsin strategisen tutkimuksen rahaston yhdessä rahoittama Mikrobit ja ihminen ?tutkimusohjelma; mahdollisesti myös Työsuojelurahasto ja TEKES tukevat tätä tutkimustyötä.

Kansanterveyslaitos on käynnistämässä ihmisen mikrobiekologiaan liittyvää tutkimustyötä yhteistyössä muiden tutkimusalueesta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Kansanterveyslaitoksen tutkimus on käynnistetty pitkälti mikrobilääkkeiden aiheuttamien haittojen selvittämiseksi. Koska mikrobilääkkeet ovat tärkein ihmisen mikrobistoa häiritsevä yksittäinen tekijä, lääkeresistenssin lisäksi mikrobilääkkeiden käytön aiheuttamien mahdollisten haittojen tutkiminen ja niiden torjunta on ensisijainen kansanterveydellinen tehtävä (4).

Suomessa käytetään vuosittain lähes 3 miljoonaa mikrobilääkehoitojaksoa. Vuosikymmenien aikana lääkkeitä on käytetty useita kymmeniä miljoonia hoitojaksoja. Vaikka mikrobilääkkeet ovat hengen pelastavia ihmelääkkeitä ja niitä pitää käyttää kun niitä tarvitaan, kukaan ei tiedä minkälaisia haittoja mikrobilääkkeiden käyttö on vuosikymmenien kuluessa ihmisen mikrobistolle aiheuttanut. Mikrobithan periytyvät vanhemmilta lapselle.

Lääkkeiden lisäksi mikrobiston koostumukseen vaikuttaa olennaisesti käytetty ravinto. Monien ravintotekjöiden vaikutus ei ehkä olekaan suora vaan välittyy suoliston mikrobiston kautta. Siksi optimaalisen mikrobilääkehoidon lisäksi mikrobiekologian tutkimuksen tavoitteena on yhdistää mikrobiston tutkimus ravintotutkimukseen. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi on asetettu mahdollisimman terve mikrobisto kaikille suomalaisille. Optimaalisen mikrobilääkehoidon lisäksi tavoitteen saavuttamiseksi saatetaan tarvita myös mikrobihoitoa tai tiettyjen mikrobien liittämistä osaksi jokapäiväistä ravintoa.

Kirjallisuutta

1. Härkönen N. Recurrent pseudomembranous colitis treated with the donor feces. Duodecim 1996;112(19):1803-4.

2. Huovinen P. Bacteriotherapy: the time has come. BMJ 2001;323(7309):353-4.

3. Rembacken BJ, Snelling AM, Hawkey PM ym. Non-pathogenic Escherichia coli versus mesalazine for the treatment of ulcerative colitis: a randomised trial. Lancet 1999;354(9179):635-9.

4. Huovinen P. Macrolide-resistant group a streptococcus--now in the United States.N Engl J Med 2002;346(16):1243-5.

Lyhennelmä lokakuussa 2002 pidetyn asiantuntijakokouksen esitelmästä