IMMUUNIJÄRJESTELMÄN TOIMINTA

Valvojat: Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Bb

Vastaa Viestiin
Bb
Viestit: 1816
Liittynyt: Ma Tammi 26, 2009 23:13

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN TOIMINTA

Viesti Kirjoittaja Bb » Pe Helmi 13, 2009 15:56

Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 29.4.2005 8:43

Immuunijärjestelmä

http://www.positiiviset.fi/osa5/osa5_immuuni.htm

Immuunijärjestelmällä tarkoitetaan monimutkaista puolustusjärjestelmää, jonka tarkoitus on suojata ihmistä torjumalla elimistöön tunkeutuneet taudinaiheuttajat. Puolustautuminen alkaa jo iholla ja limakalvoilla, joille taudinaiheuttajan tie useimmiten päättyykin.

Verenkierrossa ja kudoksissamme puolustukseen osallistuu useita erilaisia soluja, joista tärkeimpiä ovat valkosolut eli leukosyytit. Valkosoluja on kolme alaryhmää: syöjäsolut eli fagosyytit, imusolut eli lymfosyytit sekä tulehdusreaktioita vahvistavat solut.

Fagosyytit ?syövät? taudinaiheuttajia. Fagosyyteistä merkittävimpiä ovat neutrofiilit ja makrofaagit. Neutrofiilien määrää pystytään nykyään tarvittaessa lisäämään kasvutekijöiden, kuten Neupogen-pistosten, avulla. Makrofaagit muodostuvat monosyytti-nimisistä verisoluista ja asettuvat kudoksiin eri puolille elimistöä. Ne ovat erikoistuneet tuhoamaan taudinaiheuttajia, jotka ovat solujen sisällä.

Lymfosyytit eli imusolut jaetaan kahteen päätyyppiin: B- ja T-solut.

B-solut tuottavat vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan. Kukin B-solu ohjelmoituu tuottamaan vasta-aineita vain yhdenlaista taudinaiheuttajaa eli antigeeniä vastaan. Osa B-soluista kehittyy ns. muistisoluiksi, jotka muistavat oman antigeeninsä. Ne voivat elää vuosikausia. Kun B-muistisolu törmää omaan antigeeniinsä, se alkaa jakautua ja tuottaa vasta-aineita tätä antigeeniä vastaan.

Tehokas vasta-ainetuotanto voi pysäyttää taudin puhkeamisen. Tästä syystä esimerkiksi sikotauti sairastetaan vain kerran. Myöhemmin ilmaantuvat sikotautivirukset elimistö pystyy torjumaan, ennen kuin ne aiheuttavat oireita. Kaikkien tautien kohdalla puolustus ei kuitenkaan ole yhtä tehokas. Siksi voimme sairastua moniin tauteihin useita kertoja.

T-solut auttavat tuhoamaan solujemme sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Lisäksi ne säätelevät puolustuskeinoja, joita elimistö ryhtyy käyttämään taudinaiheuttajan torjumiseksi. Myös T-solut jaetaan alaluokkiin. Tärkeimpiä alaryhmiä ovat CD4- ja CD8-lymfosyytit.

CD4-solut tunnistavat keholle vieraita aineita ja auttavat tuhoamaan taudinaiheuttajia solujen sisällä, esimerkiksi tuberkuloosibakteereja.

CD8-soluja kutsutaan myös sytotoksisiksi tai suppressori-soluiksi. Ne tuhoavat taudinaiheuttajien tartuttamia soluja.

Myös jokainen T-solu on ohjelmoitunut taistelemaan vain yhdenlaista kohdetta vastaan. Aktiivisen toiminnan jälkeen osa T-soluista jää pitkäikäisiksi muistisoluiksi. Ne tunnistavat tarvittaessa oman antigeeninsä ja niiden toiminta käynnistyy nopeasti uudelleen.

Vastaa Viestiin