UUSI BORRELIATESTI

[Bb]

Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 22.4.2005 16:27

4.3 Case-esimerkki:

Lymen borrelioosin herkkä ja tarkka diagnostiikka

http://www.tekes.fi/julkaisut/diagnostiikka.pdf

Lymen borrelioosi on punkin pureman välityksellä leviävän Borrelia burgdorferi -spirokeetan aiheuttama infektiotauti.Tautiin on tehokas hoito, mutta nykyisin kliinisessä käytössä olevassa laboratoriodiagnostiikassa on puutteita. Helsingin yliopiston Haartman-instituutin projektina kehitettiin nykytestejä herkempi ja tarkempi serologinen menetelmä erityisesti borrelioosin varhaisvaiheen diagnostiikkaan.

Projektissa etsittiin ja kehitettiin uusia borreliabakteerin proteiineja ja niiden osia käytettäväksi vasta-ainetutkimusten kohdemolekyyleinä. Borreliaproteiinit tuotettiin rekombinanttitekniikan avulla. Uusien borreliaproteiinien käyttökelpoisuus borrelioosin vasta-ainediagnostiikassa tutkittiin.

Näistä borreliaproteiinin BBK32 käyttökelpoisuudelle vasta-ainediagnostiikassa on jo myönnetty patentti.

Osan kehitetyistä proteiineista osoitettiin toimivan borrelioosin varhaisdiagnostiikassa, osan myöhäisvaiheen diagnostiikassa. Borrelioosi-infektion alkuvaiheessa punkinpureman kohdalle kehittyy punoittava ihomuutos, erythema migrans. Hoitamattomana borrelioosi saattaa levitä muualle elimistöön ja aiheuttaa tulehduksia hermostossa tai nivelissä. Potilas voi saada etenemään päässeen borrelioosin seurauksena esimerkiksi aivokalvontulehduksen, aivotulehduksen, kasvohermohalvauksen tai niveltulehduksen. Myös iholla tai sydämessä voi esiintyä borrelioosin myöhäisvaiheessa tulehduksia.

Uusien proteiinien vasta-ainemäärityksillä voidaan myös spesifisesti tunnistaa borreliabakteerin alalajeja.

Lisäksi projektissa kehitettyjä borreliaproteiineja hyödynnettiin parantamalla niiden avulla selkäydinnesteen vasta-ainediagnostiikkaa.

Projektia johtanut dosentti Pekka Lahdenne Helsingin yliopiston Haartman-instituutista ja Lasten ja nuorten klinikasta kertoo, että patentoidun BBK32-proteiinin testaus kaupallisessa testiformaatissa on käynnistetty. Mikäli uusi proteiini toimii kaupallisessa testiformaatissa yhtä hyvin kuin tieteellisissä tutkimuksissa, arvioi Lahdenne varsinaisen kaupallisen sovelluksen voivan valmistua vajaassa vuodessa.

Monet diagnostiikka-alan yritykset ovat hyvin kiinnostuneita kehittämään borrelioosin diagnostiikkaan uusia testejä, sillä nykyisin kliinisessä käytössä olevat vasta-ainetestit ovat puutteellisia epätarkkuutensa ja riittämättömän herkkyytensä vuoksi. Lisäksi nykytestit erottavat huonosti vanhan immuniteetin tuoreesta infektiosta. Taudin diagnosoinnissa käytetään serologisia vasta-ainetestejä ja DNA:n detektioon perustuvia PCR-menetelmiä.

Taudin tunnistaminen myös bakteeriviljelyn avulla on mahdollista, mutta hitauden ja puutteellisen herkkyyden vuoksi viljelyä ei käytetä rutiinidiagnostiikassa.

Lymen borrelioosi -infektioita diagnosoidaan vuosittain Suomessa muutama tuhat, USA:ssa noin 20 000 ja Keski-Euroopassa muutamia kymmeniätuhansia tapauksia. Potilaista noin 70?80 prosenttia sairastaa erythema migrans -ihottuman.

Loput potilaista hakeutuvat lääkärin vastaanotolle pitemmälle edenneiden oireiden vuoksi. Tautiin on olemassa tehokas antibioottihoito????.

Alkuvaiheessa riittää suun kautta annettava antibioottikuuri, levinneessä vaiheessa tarvitaan suonensisäistä antibioottihoitoa.