CRPS-KIPU BORRELIOOSISSA

[Bb]

Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 9.11.2005 13:11

Borrelioosissa voi esiintyä CRPS-tyyppisiä kiputiloja. Kivut esiintyvät tyypillisesti raajojen ääreisosissa, joskus kasvoissa tai muualla elimistössä.

Alla tutkimus ja suomenkielinen selostus CRPS kivuista:


Enferm Infecc Microbiol Clin. 1990 Jan;8(1):32-5.

Reflex sympathetic dystrophy. A new manifestation of Lyme disease?] [Article in Spanish] Gila L, Guerrero A, Astarloa R, Marti P, Gutierrez JM. Servico de Neurologia, Hospital Ramon y Cajal, Madrid. Several syndromes derived from the involvement of central and peripheral nervous system and meninges have been reported in the infection by Borrelia burgdorferi. The features of autonomic nervous system involvement have received a marginal attention. Reflex sympathetic dystrophy is an autonomic picture characterized by regional sympathetic hyperactivity which has not been associated with Lyme disease. We report a 16-year-old female with clinical, radiological and scintigraphic features consistent with reflex sympathetic dystrophy. The usual causes of this syndrome were ruled out and antibodies against Borrelia burgdorferi were detected by immunofluorescence, enzyme immunoassay and Western blotting. Specific IgG and IgM levels had a progressive increase during three months. In Lyme borreliosis causes of false positives were excluded. Antigen-antibody bands were detected in increasing number during the evolution, using sonicates of B. burgdorferi and patient's sera with the Western blotting technique. Our data suggest that reflex sympathetic dystrophy is another type of nervous system involvement in the multifaceted Lyme borreliosis. Publication Types: Case Reports PMID: 2095902 [PubMed - indexed for MEDLINE] ---------------------

http://www.omt.org/homepage/finland/lue ... vimaki.htm

Stanton-Hicks et al (1995 Pain) esitti uuden diagnostisen kriteeristön sekä uudisti nimistöä. Kiputilan nimeksi tuli CRPS (Complex regional pain syndrome). Nimessä oleellista on kiputilan esiintyminen yleensä raajan distaaliosassa (harvoin kiputila voi olla myös vartalon tai kasvojen alueella tai levitä muille alueille). CRPS I vastaa entistä RSD:ta ja CRPS II kausalgiaa (hermovamma edeltää kiputilan syntyä). Seuraavassa luetellaan diagnostiset kriteerit:

CRPS tyyppi I (RSD)

1. Tyyppi I on syndrooma, joka kehittyy alkuun panevan haitallisen tapahtuman (esim. epicondyliitti, hiirikäsi jne.) jälkeen (after an initiating noxious event).

2. Esiintyy spontaania kipua/allodyniaa, joka ei ole rajoittunut yhden perifeerisen hermon alueelle. Kipu on epäsuhdassa sen alkuun panneen tapahtuman kanssa.

3. Potilaalla on tai on ollut kipualueella laukaisevan tekijän jälkeen ödeemaa, ihonverenkierron muutoksia tai epänormaalia sudomotorista (hienerityksellinen) aktiviteettia.

4. Muut kivun asteeseen tai dysfunktioon vaikuttavat tekijät on poissuljettu

CRPS tyyppi II (kausalgia)

1. Tyyppi II on syndrooma, joka kehittyy hermovamman jälkeen. Potilaalla esiintyy spontaania kipua tai allodyniaa / hyperalgesiaa ja se ei ole välttämättä rajoittunut vaurioituneen hermon alueelle.

2. Potilaalla on tai on ollut kipualueella laukaisevan tekijän jälkeen ödeemaa, ihonverenkierron muutoksia tai epänormaalia sudomotorista aktiviteettia.

3. Muut kivun asteeseen tai dysfuntioon vaikuttavat tekijät on poissuljettu.

Diagnostiset kriteerit on laadittu potilaiden oirekuvan perusteella, eivätkä ne pohjaudu taustalla oleviin, toistaiseksi huonosti tunnettuihin, patofysiologisiin mekanismeihin.

Kliinisesti potilailla voidaan todeta seuraavia oireita:

1. Kipu, joka on epäsuhdassa traumamekanismiin nähden (kivun kesto, intensiteetti, levinneisyys). Polttava ja distaalinen kipu kehittyy diffuusimmaksi ja fluktuoi intensiteetiltään. Potilaalla voi esiintyä hyperalgesiaa (lisääntynyt vaste ärsykkeelle, joka on normaalisti kivulias) tai allodyniaa (kipua aiheuttava ärsyke, joka ei normaalisti provosoi sitä).

2. Ödeema, ihon verenvirtauksen häiriöt, sudomorotiset häiriöt. Em. oireet on aikaisemmin liitetty autonomiseen dysfunktioon, jota pidettiin oleellisena kiputilassa. Uudet kriteerit eivät edellytä autonomista dysfunktiota, mutta kylläkin em. oireet. Ödeemaa esiintyy alle puolella potilaista. Häiriöt, ihon verenvirtauksessa johtavat muutoksiin ihon lämpötilassa ja värissä. Ihomuutokset vaihtelevat lämpimästä ja punaisesta viileään ja syanoottiseen.

3. Muut muutokset, joita saattaa esiintyä, mutta eivät kuulu varsinaiseen diagnostiseen tunnusmerkkeihin. Lihasatrofiaa, ihon ohentumista tai kuultavuutta, harventunutta ihonkarvoitusta tai paksuuntuneita kynsiä voi esiintyä: usein ne liitetään myöhäisiksi muutoksiksi. Niveljäykkyyttä voi esiintyä johtuen motorisista häiriöistä. Sudeckin atrofia tarkoitti aikaisemmin osteoporoosia, mutta löydös on epäspesifinen. Mahdollisia motorisia muutoksia ovat lihasheikkous, tremor ja dystonia. Myös psykologisia seikkoja on kartoitettu potilailta, mutta näyttöä siitä, että joku tietty psykologinen profiili altistaisi CRPS:lle ei ole saatu. HLA tyypeillä on yhteyttä CRPS:n kanssa, mikä viittaan geneettiseen tekijään.

Diagnostiikan lisänä käytetään lämpötilamittausta, termografiaa, kvantitatiivista sudomotorista aksonirefleksi testiä, rtg-tutkimusta (40% osteoporoosi), MRI (syvien kudosten turvotus). Diagnostisista sympatikusblokadeista ei apua (kuitenkin ainoa keino osoittaa SMP).

Hoitoperiaatte on agressiivinen kivun hoito. Raportteja on steroidihoidosta, C-vitamiinista (antioksidantti) ja myöskin blokadeista. Trisyklisistä antidepressanteista (polttava kipu) ja antiepilepteista (gabapentiini ) (sähköiskunkaltainen kipu) on positiivista näyttöä. NMDA-reseptoriantagonisteista, opioideista ja NSAID:sta ei ole näyttöä. Fysioterapia on ehdottomasti välttämätöntä funktion ja liikkeen säilyttämiseksi. Terapian ei saa aiheuttaa lisäkipua (blokadit apuun). Vaikeissa tapauksissa voidaan yrittää takajuostestimulaatiota.

- englanninkielistä tietoa: http://www.ninds.nih.gov/disorders/reflex_
sympathetic_dystrophy/detail_reflex_sympathetic_dystrophy.htm