BORRELIABAKTEERI VÄISTÄÄ PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄ

[soijuv]

TS 1.2.2009 / Turun yliopiston viestintä 29.1.2009


Borrelia-bakteerilla useita keinoja välttää ihmisen puolustusjärjestelmän hyökkäys

Lymen borrelioosi on punkkien eli puutiaisten levittämä tauti, jonka aiheuttaa Borrelia burgdorferi -bakteeri. Oireita voi olla mm. ihossa, nivelissä ja hermostossa. Suomessa tautiin sairastuu vuosittain arviolta 3000 - 5000 ihmistä. Lymen borrelioosissa ensivaiheen puolustusreaktiot ovat poikkeuksellisen heikkoja. Tästä kertoo taudin ensioireen, vaeltavan punoituksen eli erythema migrans -ihottuman, vaimeus verrattuna muiden bakteerien aiheuttamiin ihotulehduksiin.

LL Pauliina Hartialan väitöskirjassa pyrittiin selvittämään borrelia-bakteerin keinoja väistää tai harhauttaa ihmisen immuunipuolustuksen hyökkäys. Työssä tutkittiin borrelia-bakteerin vaikutusta dendriittisolujen, neutrofiilisten valkosolujen ja komplementtijärjestelmän toimintaan.

Puutteita dendriittisolujen toiminnassa

Tutkimuksessa havaittiin, että B. burgdorferi ei stimuloi CD38-molekyylin ilmenemistä dendriittisolujen pinnalle, mikä johtaa dendriittisolujen puutteelliseen liikkumiseen. Puutteellisen CD38-ilmenemisen osoitettiin johtuvan alentuneesta signalointiaktiivisuudesta p38 MAPK -signalointireitissä.

Tavallisesti dendriittisolut syövät elimistöön tunkeutuneita taudinaiheuttajia. Sen jälkeen ne hakeutuvat läheisiin imusolmukkeisiin, joissa ne esittelevät tunkeilijat lymfosyyteille ja saavat aikaan hankinnaisen immuunivasteen, mm. vasta-ainetuotannon, käynnistymisen.

Lukuisia vaikutuksia neutrofiilien toimintaan

Tutkimuksessa havaittiin, että B. burgdorferi pystyy estämään neutrofiilisten valkosolujen liikkumista houkutinaine fMLP:tä kohtaan. Myös neutrofiileissä todettiin puutteellinen CD38-ilmeneminen B. burgdorferi stimulaation jälkeen, mikä voi selittää neutrofiilisten valkosolujen puutteellisen hakeutumisen tulehdusalueelle.

Tavallisesti neutrofiiliset valkosolut hakeutuvat ensimmäisinä soluina tulehduspaikalle syömään taudinaiheuttajat. Erythema migrans -ihottumassa on kuitenkin hyvin vähän neutrofiilisia valkosoluja.

Lisäksi B. burgdorferin erään pintaproteiinin, OspB:n, todettiin estävän neutrofiilisten valkosolujen kykyä syödä bakteereita sekä häiritsevän komplementtijärjestelmän aktivaatiota ja bakteereita tappavaa vaikutusta.

Hämäyskeinot apuna borrelian leviämisessä

Lymen borrelioosi voi rajoittua ihoon ja parantua jopa ilman hoitoa. Osalla potilaista bakteeri kuitenkin väistää immuunipuolustuksen hyökkäyksen ja leviää verenkierron välityksellä useisiin eri elimiin aiheuttaen mitä moninaisimpia oireita vielä viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia ensioireiden jälkeen.

Hartialan tutkimuksessa onnistuttiin selvittämään useita B. burgdorferi-bakteerin käyttämiä immuunijärjestelmän toimintaa hämääviä keinoja. Väistämällä neutrofiilien ja komplementtijärjestelmän hyökkäyksen borrelia pystyy tehostamaan leviämistään elimistöön ja mahdollisesti piiloutumaan aiheuttaakseen oireita myöhemmin. Dendriittisolujen häiriintynyt toiminta voi johtaa viivästyneeseen hankinnaisen puolustuksen käynnistymiseen ja heikentyneeseen vasta-ainetuotantoon borreliaa kohtaan.

[Nadde77]

tosi mielenkiintoinen juttu. panee miettimään... 8)