http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... emassakaan
2013
Lääkärit: Borrelioosi hankala diagnosoida – täysin varmaa testiä ei olemassakaan
Punkin puremasta tarttuva borrelioosi on vaikea tauti testata ja todeta. Borrelioosin testaamiseen ei ole olemassa sataprosenttisen varmaa testiä, kertoo itsekin testejä kehittelemässä ollut HUS Lastenklinikan lasten infektiolääkäri, professori Harri Saxén.
– Testeistä käytössä on lähinnä vasta-ainetesti, mutta se ei ole kovin herkkä ja kestää viikkoja puremasta ennen kuin vasta-aineita alkaa muodostua.
Saxénin mukaan lääkäreiden ohjeena onkin, että ihon borrelioosi ei edellytä mitään testiä, vaan hoidon aloittamiseen riittää oireista johtuva epäily borrelioosista. Tavallisin oire on ympyrämäinen ihottuma pureman alueella, joka ilmestyy noin viikko tai pari pureman jälkeen. Taudin alkuvaiheessa borrelioosi voidaan hoitaa parin viikon antibioottikuurilla.
– Niin sanotut neuroborrelioosit eli hermostolliset borrelioosit voivat tulla viikkoja tai kuukausia pureman jälkeen. Sitten on vielä krooninen borrelia, joka voi alkaa vuosia pureman jälkeen ja aiheuttaa muun muassa erilaisia kiputiloja. Ne ovat hyvin vaikeita tauteja sekä diagnosoida että hoitaa.
Esimerkiksi kasvohermohalvaus voi tulla potilaalle, jolla ei ole alun perin ollut puremasta tietoakaan.
– Joskus potilaalle voi tulla neuroborrelioosi ilman edeltävää ihottumaa. Tämä hankaloittaa taudin toteamista, sillä ihmiset eivät välttämättä ole nähneet punkkeja. Punkki voi olla vaikkapa selässä, Saxén sanoo.
"Ulkomailla ei yhtään parempia testejä"
Borrelioositestien herkkyys ja tarkkuus ovat olleet olleet viime aikoina esillä mediassa. Joidenkin juttujen mukaan Suomesta hakeudutaan ulkomaille testeihin.
Professori Saxénin tietojen mukaan muiden maiden testit eivät kuitenkaan ole Suomessa käytössä olevia tarkempia.
– Ulkomaillakin käytetään vasta-ainetestejä. Testit eivät ole yhtään parempia, hän kuittaa.
Saxénin mukaan suurin osa Lymen tautinakin tunnettuun borrelioosiin sairastuneista paranee itsestään, eli borrelioosi on vaarallinen tauti vain harvalle pureman saaneelle.
– Lapsilla on yhdestä kahteen vakavaa tapausta vuodessa HUSin alueella, lasten infektiolääkäri kertoo.
Kanteluita hoitovirheistä
Myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston lääkäri vahvistaa, että borrelioosin diagnosointi on vaikea prosessi.
– Yksi hankalimmista, sillä oireet ovat hyvin moninaiset ja diagnostiikka voisi olla yksiselitteisempää. Vasta-ainetestit kertova osan totuudesta, aluehallintoylilääkäri Harri Selin sanoo.
Etelä-Suomen aluehallintovirastoon onkin tullut borrelioosiin liittyviä hoitovirhekanteluita.
– Omalle alueelleni eli Kanta-Häme ja Päijät-Häme muutama, aluehallintoylilääkäri Selin kertoo.
Selinin mukaan kantelut koskevat juuri taudin havaitsemista tai diagnosoimista.
Terveydenhuoltoa koskevat kantelut tehdään yleensä aluehallintovirastoihin. Vakavimmissa tapauksissa - kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa - kantelut tehdään sosiaali- ja terveysalan lupa- ja sosiaalivirasto Valviraan. Valvirasta kerrotaan, että tiedossa ei ole borrelioosiin liittyviä kanteluita.
BORRELIA VASTA-AINETESTIEN LUOTETTAVUUS?
Valvojat: Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Bb
Re: BORRELIA VASTA-AINETESTIEN LUOTETTAVUUS?
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkel ... ulkomailta
Suomessa testit eivät vakuuta – Borrelioosiin haetaan apua ulkomailta
3.6..2012
Saksassa tehtäviin testeihin luotetaan.
Borrelia-bakteeria testataan vasta-ainetesteillä. Keski-Euroopassa tai Yhdysvalloissa testien kirjo on laajempi kuin Suomessa, joten potilaat saattavat hakea apua sairauteensa ulkomailta.
Jos haluaa testata, sairastaako borrelioosia, voi tehdä yksityisesti 100–150 euroa maksavat testit. Niihin ei tarvitse lähetettä.
– Suomessa tehtävä testi on vasta-ainetesti. Vasta-ainetestejä käytetään muun muassa siksi, että ne ovat edullisia ja helppokäyttöisiä, sanoo terveystieteen tohtori ja tutkija Soile Juvonen.
Suomessa testit eivät vakuuta – Borrelioosiin haetaan apua ulkomailta
Vasta-ainereaktioon perustuvat menetelmät eivät kuitenkaan ole osoittautuneet borrelioosin diagnostiikassa kovinkaan luotettaviksi. Siihen on useita syitä.
Borrelia-bakteeri hakeutuu nopeasti jo varhaisvaiheessa sellaisiin paikkoihin, joissa sen kontakti immuunijärjestelmään on vähäistä, ja näin ollen myös vasta-ainereaktio on heikko. Borrelia-bakteerin on myös havaittu muuntuvan sellaisiin muotoihin, joissa immuunijärjestelmä ei tunnista sitä.
Vasta-ainetestit eivät ole herkkiä toteamaan erilaisia borreliabakteerin alalajeja, joten vääriä negatiivisia tuloksia voi esiintyä.
– Negatiivinen vasta-ainetulos voi johtua myös siitä, että henkilön vasta-aineiden tuotanto on heikentynyt jonkin muun perustaudin, kroonisen infektion tai lääkityksen vuoksi, Juvonen selvittää.
Eri laboratorioista saadut vasta-ainemääritykset saattavat poiketa toisistaan hyvin paljon, sillä testit eivät ole standardoituja. Lisäksi laboratoriot määrittelevät itse mikä on diagnostisesti merkitsevä vasta-ainepitoisuuden nousu.
Vasta-ainetestien epäluotettavuudesta on ilmestynyt vuosien aikana kymmeniä julkaisuja. Testejä tulisikin pitää ainoastaan muita diagnostisia menetelmiä täydentävänä eikä pääasiallisena diagnostisena menetelmänä.
Suomessa testit eivät vakuuta – Borrelioosiin haetaan apua ulkomailta
Kuvituskuva.
Testeihin ulkomaille
Bakteerin aiheuttaman infektion vaarallisuus, testien luotettavuus, taudin kroonistuminen ja hoidon valitseminen riippuvat Juvosen mukaan siitä, kenen kanssa aiheesta puhuu. Aiheeseen vihkiytyneet tutkijat ja lääkärit ovat jakautuneet näkemyksissään kahteen leiriin.
– Siihen on monia syitä, kuten esimerkiksi taloudelliset intressit, diagnostiikkaan ja testien luotettavuuteen liittyvät ongelmat, taudin monimuotoisuus sekä pitkien hoitojen kalleus, Juvonen luettelee.
Tästä syystä potilaiden on vaikea saada syynmukaista diagnoosia ja hoitoja. Jotkut sairastuneet hoidattavatkin itse itseään lääke- tai lääkkeettömillä hoidoilla ja hakeutuvat Keski-Euroopan Borrelioosiklinikoille.
– Suomesta on lähtenyt monia Borrelioosiin sairastuneita laboratoriotesteihin tai hoitoon ulkomaille. He ovat menneet Saksaan, Puolaan, Yhdysvaltoihin, Venäjälle tai Norjaan. Saksaan todennäköisesti eniten, Juvonen kertoo.
Kokemukset positiivisia
Borrelioosijärjestön jäsensivuilla muutamat henkilöt kertovat kokemuksistaan Saksan Borrelioosiklinikalta Augsburgista. Kokemukset olivat olleet positiivisia, ja suurin osa kirjoittajista oli kyennyt palaamaan työelämään.
Osalla sairastuneista Suomessa tehdyt borreliatestit ovat olleet negatiiviset tai raja-arvoiset. Kun heidät on testattu uudelleen – joskus jopa useammassa toisessa EU-maassa tai Yhdysvalloissa – testit ovat monissa tapauksissa olleet positiiviset.
On myös joitakin Parkinson tapauksia, joissa Suomessa negatiivisen borreliatestin saaneet ovat lähettäneet verinäytteensä Saksaan lisätutkimuksiin. Eräs neurologisia oireita sairastanut henkilö sai Suomessa negatiiviset testitulokset, mutta Saksassa kaksi testiä vahvisti borrelia-bakteerin aiheuttaman infektion.
– Ulkomailla suoritettuja testituloksia ei ole kuitenkaan aina otettu Suomessa vakavissaan, eivätkä sairastuneet ole saaneet hoitoa. Siinä yksi syy siihen miksi osa sairastuneista joutuu hakemaan hoitoa muualta kuin Suomesta, Juvonen toteaa.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu
Suomessa testit eivät vakuuta – Borrelioosiin haetaan apua ulkomailta
3.6..2012
Saksassa tehtäviin testeihin luotetaan.
Borrelia-bakteeria testataan vasta-ainetesteillä. Keski-Euroopassa tai Yhdysvalloissa testien kirjo on laajempi kuin Suomessa, joten potilaat saattavat hakea apua sairauteensa ulkomailta.
Jos haluaa testata, sairastaako borrelioosia, voi tehdä yksityisesti 100–150 euroa maksavat testit. Niihin ei tarvitse lähetettä.
– Suomessa tehtävä testi on vasta-ainetesti. Vasta-ainetestejä käytetään muun muassa siksi, että ne ovat edullisia ja helppokäyttöisiä, sanoo terveystieteen tohtori ja tutkija Soile Juvonen.
Suomessa testit eivät vakuuta – Borrelioosiin haetaan apua ulkomailta
Vasta-ainereaktioon perustuvat menetelmät eivät kuitenkaan ole osoittautuneet borrelioosin diagnostiikassa kovinkaan luotettaviksi. Siihen on useita syitä.
Borrelia-bakteeri hakeutuu nopeasti jo varhaisvaiheessa sellaisiin paikkoihin, joissa sen kontakti immuunijärjestelmään on vähäistä, ja näin ollen myös vasta-ainereaktio on heikko. Borrelia-bakteerin on myös havaittu muuntuvan sellaisiin muotoihin, joissa immuunijärjestelmä ei tunnista sitä.
Vasta-ainetestit eivät ole herkkiä toteamaan erilaisia borreliabakteerin alalajeja, joten vääriä negatiivisia tuloksia voi esiintyä.
– Negatiivinen vasta-ainetulos voi johtua myös siitä, että henkilön vasta-aineiden tuotanto on heikentynyt jonkin muun perustaudin, kroonisen infektion tai lääkityksen vuoksi, Juvonen selvittää.
Eri laboratorioista saadut vasta-ainemääritykset saattavat poiketa toisistaan hyvin paljon, sillä testit eivät ole standardoituja. Lisäksi laboratoriot määrittelevät itse mikä on diagnostisesti merkitsevä vasta-ainepitoisuuden nousu.
Vasta-ainetestien epäluotettavuudesta on ilmestynyt vuosien aikana kymmeniä julkaisuja. Testejä tulisikin pitää ainoastaan muita diagnostisia menetelmiä täydentävänä eikä pääasiallisena diagnostisena menetelmänä.
Suomessa testit eivät vakuuta – Borrelioosiin haetaan apua ulkomailta
Kuvituskuva.
Testeihin ulkomaille
Bakteerin aiheuttaman infektion vaarallisuus, testien luotettavuus, taudin kroonistuminen ja hoidon valitseminen riippuvat Juvosen mukaan siitä, kenen kanssa aiheesta puhuu. Aiheeseen vihkiytyneet tutkijat ja lääkärit ovat jakautuneet näkemyksissään kahteen leiriin.
– Siihen on monia syitä, kuten esimerkiksi taloudelliset intressit, diagnostiikkaan ja testien luotettavuuteen liittyvät ongelmat, taudin monimuotoisuus sekä pitkien hoitojen kalleus, Juvonen luettelee.
Tästä syystä potilaiden on vaikea saada syynmukaista diagnoosia ja hoitoja. Jotkut sairastuneet hoidattavatkin itse itseään lääke- tai lääkkeettömillä hoidoilla ja hakeutuvat Keski-Euroopan Borrelioosiklinikoille.
– Suomesta on lähtenyt monia Borrelioosiin sairastuneita laboratoriotesteihin tai hoitoon ulkomaille. He ovat menneet Saksaan, Puolaan, Yhdysvaltoihin, Venäjälle tai Norjaan. Saksaan todennäköisesti eniten, Juvonen kertoo.
Kokemukset positiivisia
Borrelioosijärjestön jäsensivuilla muutamat henkilöt kertovat kokemuksistaan Saksan Borrelioosiklinikalta Augsburgista. Kokemukset olivat olleet positiivisia, ja suurin osa kirjoittajista oli kyennyt palaamaan työelämään.
Osalla sairastuneista Suomessa tehdyt borreliatestit ovat olleet negatiiviset tai raja-arvoiset. Kun heidät on testattu uudelleen – joskus jopa useammassa toisessa EU-maassa tai Yhdysvalloissa – testit ovat monissa tapauksissa olleet positiiviset.
On myös joitakin Parkinson tapauksia, joissa Suomessa negatiivisen borreliatestin saaneet ovat lähettäneet verinäytteensä Saksaan lisätutkimuksiin. Eräs neurologisia oireita sairastanut henkilö sai Suomessa negatiiviset testitulokset, mutta Saksassa kaksi testiä vahvisti borrelia-bakteerin aiheuttaman infektion.
– Ulkomailla suoritettuja testituloksia ei ole kuitenkaan aina otettu Suomessa vakavissaan, eivätkä sairastuneet ole saaneet hoitoa. Siinä yksi syy siihen miksi osa sairastuneista joutuu hakemaan hoitoa muualta kuin Suomesta, Juvonen toteaa.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu